Voyager
Wikipedia
Voyager 1 ja Voyager 2 ovat NASA:n avaruusluotaimia. Luotaimet laukaistiin 5. elokuuta 1977 (Voyager 2) ja 5. syyskuuta 1977 (Voyager 1). Molemmat luotaimet ovat edelleen toimintakunnossa ja jatkavat matkaansa. Luotaimet ovat matkallaan tutkineet Jupiteria, Saturnusta, Uranusta sekä Neptunusta. Tällä hetkellä molemmat luotaimet ovat matkalla pois aurinkokunnasta.
Nämä luotaimet ovat identtisiä. Voyagereissä käytetään aluksen vakauttamiseen kolmiakselitasapainotusta, jonka avulla suurtehoantenni saadaan pidettyä oikeassa suunnassa eli sen on osoitettava Maata kohti. Päätehtävää varten alukset varustettiin 11:llä tieteellisellä instrumentilla, joista käytössä on enää viisi ja lisäksi datan keruuseen käytetään kahta muuta instrumenttia. Data tallennetaan kasettinauhurilla (DTR) ja lisäksi on eräs toinenkin järjestelmä (FDS), joka käsittelee alusten instrumenttien tuottamaa dataa. DTR:n nauhojen sisältö lähetetään Maahan kuuden kuukauden välein 3,7-metrisellä suurtehoantennilla. Alusten komentojärjestelmän englanninkielinen lyhenne on CCS ja se vastaa toimintojen oikeasta suorittamisesta. Ohjausjärjestelmän lyhenne on AACS ja se ohjaa alusta sekä huolehtii suurtehoantennin suuntauksesta. Muistia aluksessa on 536 Mt.
Kummassakin aluksessa on kolme ydinparistoa, jotka tuottivat uusina 470 wattia 130 volttista tasavirtaa. Vuoden 2001 alussa sähköteho oli enää 315 wattia Voyager 1:ssä ja 319 wattia Voyager 2:ssa. Polttoainetta kummassakin aluksessa oli laukaisussa n.1000 kg ja itse luotaimet ilman polttoainetta painavat 835 kg. Korkeutta luotaimilla on 3,35 m ja leveyttä 3,66 m. Luotainten ydinreaktorit tuottavat tällä hetkellä itse asiassa enemmän sähköä kuin ennen laukaisua arveltiin, sillä lämmöstä sähköä tuottavat elementit ovat rapistuneet hitaammin kuin alun perin uskottiin. Sähköenergian määrän vähetessä alusten tieteellisiä instrumentteja pitää kytkeä pois päältä, jotta alukset pysyisivät toimintakuntoisina. Voyagerien toivotaan selviävän toimintakuntoisina tähtienväliseen avaruuteen. Siinä vaiheessa kun alusten ydinreaktorit hiipuvat tehottomiksi, kaikki data lähetetään Maahan ja Voyagerien tehtävä loppuu luotainten jatkaessa todennäköisesti matkaansa kohti tähtiä. Tehtävän pituus oli alun perin viisi vuotta ja tarkoituksena oli tutkia kahta planeettaa, mutta tehtävä piteni ja tutkittavien planeettojen määrä nousi neljään.
Syynä Voyagerien rakentamiseen ja laukaisuun juuri ennen 80-lukua oli neljän ulkoplaneetan asettuminen siten, että niitä saatettiin tutkia samalla luotaimella ilman suurta työntövoimajärjestelmää. Mutta neljän ulkoplaneetan tutkiminen samalla luotaimella todettiin liian kalliiksi, joten Voyagerien oli määrä tutkia vain kahta ulkoplaneettaa. Säästö tuli siitä, että kohteena olleen planeetan painovoima kiihdytti ohilentävää luotainta ja käyristi sen lentorataa toimittaen luotaimen seuraavaan kohteeseen. Voyagerit laukaistiin puolen kuukauden välein Titan/Centaur-monivaiheraketeilla. Voyager 1:n rata on nopeampi kuin 2:n, mutta Voyager 2 suunnattiin siten, että se saattoi jatkaa myös kohti Uranusta ja Neptunusta. Jet Propulsion Laboratory viestii Voyagerien kanssa Deep Space Networkin avulla.