Kulta
Wikipedia
|
|||||
Yleistä | |||||
Nimi | Kulta | ||||
Tunnus | Au | ||||
Järjestysluku | 79 | ||||
Luokka | Siirtymämetalli | ||||
Lohko | d | ||||
Ryhmä | 11 | ||||
Jakso | 6 | ||||
Tiheys | 19,300×103 kg/m3 | ||||
Kovuus | 2,5 (Mohsin asteikko) | ||||
Väri | Metallisen keltainen | ||||
Löytövuosi, löytäjä | Esihistoria, tuntematon | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino | 196,96655 amu | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 135 (174) pm | ||||
Kovalenttisäde | 144 pm | ||||
Van der Waalsin säde | 166 pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d10 6s1 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 1 | ||||
Hapetusluvut | +I, +III | ||||
Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen (fcc) | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | Kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1337,33 K (1063 °C) | ||||
Kiehumispiste | 3129 K (2856 °C) | ||||
Moolitilavuus | 10,21×10−6 m3/mol | ||||
Höyrystymislämpö | 334,4 kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 12,55 kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 1740 m/s 293,15 K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 2,54 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,129 kJ/kg K | ||||
Sähkönjohtavuus | 45,2 · 106 S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 317 W/(m×K) | ||||
Tiedot normaalipaineessa |
Kulta (lat. aurum) on alkuaine, joka kuuluu metallien ryhmään. Se on yksi harvoista metalleista, joka esiintyy luonnossa myös täysin puhtaassa muodossa. Jalometallina se kuuluu samaan joukkoon hopean ja platinan kanssa. Kullan kemiallinen merkki Au tulee sen latinankielisestä nimestä Aurum.
Sisällysluettelo[piilota] |
[muokkaa] Ominaisuudet
Kulta on materiaalina kiiltävää, keltaista, suhteellisen pehmeää, erittäin helposti muokattavaa, ja hyvin sähköä johtavaa. Yhdestä grammasta kultaa (noin riisinjyvän kokoinen) saa tehtyä neliömetrin lehtikultaa tai kilometrin pituisen langan. Kulta ei reagoi useimpien kemikaalien kanssa, mutta kuningasvesi ja kloori pystyvät syövyttämään sitä. Kultaa käytetään muun muassa koruihin, hammaspaikkoihin, ja aiemmin myös proteeseihin. Hyvän sähkönjohtavuuden ja korrosoitumattomuuden takia kultaa käytetään myös elektroniikkateollisuudessa mm. liitin- ja kytkinpinnoissa.
[muokkaa] Valmistus
Kulta esiintyy luonnossa yleensä metallisena, sekä lähes puhtaana kultana että metalliseoksina. Se voidaan erottaa syanidi-, klooraus- tai amalgaamiprosessilla.
- Syanidiprosessissa kulta reagoi natriumsyanidiliuoksessa muodostaen natriumsyanoauraattia, joka pelkistetään elektrolyyttisesti.
- Kloorausprosessissa malmi reagoi kloorin kanssa korkeassa lämpötilassa muodostaen kultakloridia (AuCl3). Liuos pelkistetään vetysulfidilla, jolloin saadaan kultasulfidia, joka voidaan puhdistaa sulattamalla.
- Amalgaamiprosessissa kulta liuotetaan lietteestä amalgaamiin (elohopeaan) ja erotetaan siitä tislaamalla.
Vuoteen 2005 mennessä kultaa on tuotettu arviolta 155 miljoonaa kiloa, noin 27 grammaa yhtä maapallon ihmistä kohti. Vuotuinen kullan tuotanto on vakiintunut noin 2,5 miljoonaan kiloon.
[muokkaa] Kultalajit
Puhdasta kultaa kutsutaan 24 karaatin kullaksi. Toisin, kuin jalokivillä, kullan kohdalla karaatti ei ole massayksikkö vaan kuvaa seoksen puhtautta. Esimerkiksi 22 karaatin kullan puhtaus on 22/24 = 91,8 %
Keltakullan seosaineina käytetään kuparia ja hopeaa. Yleisin Suomessa käytetty seostus on 50% Cu / 50% Ag. Seosaineita käytetään metalliseoksen lujittamiseksi ja hinnan laskemiseksi. Seoksen lujittuminen edellyttää, että seoksessa on sekä kuparia että hopeaa.
Puhtaan kullan ominaispaino on 19,3 g/cm³ ja sulamispiste 1064 celsiusastetta. Seossuhteella 50 % Ag / 50 % Cu seostettujen kultaseosten ominaispainot ovat:
- Au585 13,5 g/cm³
- Au750 15,3 g/cm³
- Au900 17,3 g/cm³
- Au916 17,6 g/cm³
[muokkaa] Merkittävimmät esiintymisalueet
|
[muokkaa] Kaivostoiminta Suomessa
Suomessa on yksi toiminnassa oleva kultakaivos Sodankylässä ja kanadalainen kaivosyhtiö Agnico-Eagle rakentaa Euroopan suurinta kultakaivosta Kittilään. Uusien kaivosten avaamista selvitellään mm. Orivedellä, jossa kultaa on kaivettu muutamia vuosia sitten ja kaivosalueella esiintyy yhä toimintaa, Ilomantsissa, Raahessa ja Huittisissa. Uusien kaivosten kannattavuuden mahdollistaa rikastusmenetelmien kehittyminen.
Suomen Lapissa harjoitetaan kullanhuuhdontaa konekaivuuna ja käsinkaivamalla. Suurin osa kullanhuuhtojista toimii harrastepohjalla ja kyse on virkistystoiminnasta. Lisäksi Lapissa toimii muutamia konekaivajia, joille kullanhuuhdonta on joko sivutoimi tai pääasiallinen elinkeino. Suomen Lapin konekaivajien vuosittain nostama kultamäärä on muutamia kymmeniä kiloja.
[muokkaa] Kulta rahana ja kultaan sijoittaminen
Kullan hinta noteerataan yleensä yksikössä: USD/troy oz (99,98 % Au). (Troy oz = troy unssi = 31,1034768 grammaa.)
Kultaa on käytetty rahana vuosituhansien ajan ja yhä edelleen sillä voidaan katsoa olevan rahantapainen arvo, vaikkei minkään maan valuutta enää virallisesti olekaan kytketty kultaan. Monet pitävät kultaa neljäntenä maailmanvaluuttana dollarin, euron ja jenin lisäksi.
Kultaan halutaan sijoittaa, koska se on historiallisesti säilyttänyt arvonsa huonoina aikoina (lamat, sodat) ja suojannut jossain määrin inflaatiota vastaan. Kultaan voi sijoittaa ostamalla kultaharkkoja, -kolikoita tai -hippuja, sekä sijoittamalla erilaisiin kultaan sidottuihin rahastoihin tai johdannaisiin. Viime vuosina kullan hinta on ollut rajussa nousussa.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kultahippu - tietoja kullasta ja kullankaivuusta
- Tietoa suurimmista kultahipuista
- Lapin Kullankaivajain liitto ry.
- Kultakeskus - tietoa kultaan sijoittamisesta
- HS.fi Alkuaineet - Kulta villitsi kaikki sivilisaatiot
- Jalometallituotteiden leimat