Yhteistoiminnallinen oppiminen
Wikipedia
Yhteistoiminnallinen oppiminen tarkoittaa opiskelua yhdessä toisten kanssa. Yhteistoiminnallisen oppimisen taustalla on ainakin kaksi kasvatustieteellistä suuntausta: toisaalla kollaboratiiviset (collaborative learning), toisaalla ko-operatiiviset (cooperative learning) opiskelun ja oppimisen tavat.
Yhteistoiminnallisen oppimisen idean juuret ovat osaltaan yhdysvaltalaisessa progressiivisessa kasvatusteoriassa, jota kehiteltiin 1800-luvun lopulta alkaen erityisesti John Deweyn toimesta. Osaltaan yhteistoiminnallisuuden idea juontuu jonkin verran myöhemmin alkaneesta tutkimustyöstä neuvostoliittolaisessa oppimisen psykologiassa. Etymologisesti yhteistoiminta tulee toisaalta latinan sanoista com (jonkun kanssa) ja laborare (työskennellä) sekä collaborare (työskennellä yhdessä), ja toisaalta co ja operari (toimia) sekä cooperari (toimia yhdessä).
Yhteistoiminnallinen oppiminen liittyy sosiokulttuurisen oppimisen teorioihin, joissa korostetaan oppimista sekä tietojen ja taitojen syntymistä todellisessa toiminnassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Sosiokulttuurisessa oppimisnäkemyksessä oppimisen nähdään perustuvan yhteisön ja kulttuurin tietoihin ja työkaluihin. Yhteisö auttaa tulkitsemaan asioita erilaisista näkökulmista.
John Dewey piti yhteistoiminnallista oppimista osana keskinäisiin yhteyksiin, vuorovaikutukseen ja auttamiseen perustuvaa demokraattista elämänmuotoa (associated life). Kouluissa yhteistoiminnallisella oppimisella luotiin perustaa tämän elämänmuodon kehittymiselle ja leviämiselle. Aikuiskasvatuksessa ja yliopistoissa sillä on demokratia-tavoitteen lisäksi tähdätty oppimisen laadun ja tehon parantamiseen.
Suomalaisessa kasvatustieteellisessä ja kognitiivisen psykologian sanastossa käytetään yleisesti termiä yhteistoiminnallinen oppiminen, vaikka yhtä hyvin voitaisiin puhua yhteistyöhön perustuvasta tai jopa yhteistyöoppimisesta. Yhteistoiminnallisen oppimisen kahdella yllä mainitulla muodolla on nähty joitain eroja, joista keskeisimmät koskevat työn ja toiminnan käsitteitä, ja niiden kehysteorioita.
Yhteistoiminnallisen oppiminen opiskelusovelluksia on olemassa runsaasti. Kenties vanhin sovellus on opintopiiri (studie circeln, study circle) ja lukupiiri. Uusimmissa sovelluksissa hyödynnetään informaatioteknologioita ja tietoverkkoja. Uusien teknologioiden (sähköpostin, sähköisten ilmoitustaulujen, chatin, erilaisien verkkopohjaisten oppimisympäristöjen, wikien) avulla yhteistoiminnallinen oppiminen voi olla hyvinkin kollektiivista toimintaa. Yhteistoiminnalliseksi oppimiseksi voi kutsua myös open access- eli vapaan pääsyn julkaisemista ja netin keskustelupalstoja. Wikipediaa voi pitää eräänä yhteistoiminnallisen oppimisen muotona. Näin yhteistoiminnallinen on paitsi "opiskelutekniikka" myös tutkimusmenetelmä.
Yhteistoiminnallisen oppimisen sovellusalueita on runsaasti varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen. Eräs esimerkki, jossa yhteistoiminnallista oppimista sovelletaan on mediakasvatus.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Yhteistoiminnallisesta oppimisesta: http://www.tutkiva.edu.hel.fi/yhteisto.html