Yleinen suhteellisuusteoria
Wikipedia
Yleinen suhteellisuusteoria on Albert Einsteinin vuonna 1915 esittämä fysiikan teoria avaruudesta. Siinä, missä suppea eli erityinen suhteellisuusteoria käsittelee liikettä sekä sähködynamiikkaa, yleinen suhteellisuusteoria käsittelee gravitaatiota. Yleisessä suhteellisuusteoriassa gravitaatio tulkitaan avaruuden kaareutumisena, toisin sanoen avaruuden geometrian muuttumisena. Einsteinin teoria käyttää geometrianaan Riemannin epäeuklidista geometriaa.
Yleinen suhteellisuusteoria ennustaa joitakin todennettavia ilmiöitä, kuten esimerkiksi valonsäteiden taipumisen massiivisen kappaleen (esimerkiksi Auringon) ympärillä ja Merkuriuksen perihelin kiertymisen.
Teoriaa, joka onnistuisi yhdistämään yleisen suhteellisuusteorian sekä standardimallin (sisältäen muun muassa kvanttimekaniikan Kööpenhaminan tulkinnan), kutsutaan suureksi yhtenäisteoriaksi.
[muokkaa] Kirjallisuutta
-
Pääartikkeli: Luettelo suhteellisuusteorioita käsittelevistä kirjoista
