YTV
Wikipedia
YTV (lyhenne sanoista Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta) on Suomen pääkaupunkiseudun yhteistyöelin. YTV-alueeseen kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Kerava otti seutulippujärjestelmän osittain käyttöön maaliskuun 2006 alussa sekä loput lipputuotteet 1. tammikuuta 2007 alkaen. Kirkkonummi otti käyttöön seutulippujärjestelmän juna- ja osassa linja-autoliikennettä 1. tammikuuta 2007 alkaen. Täysjäseniksi ne tulevat mahdollisesti vuoden 2009 alusta.
YTV:n tehtävänä on edistää pääkaupunkiseudun kehitystä tuottamalla korkeatasoisia joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluita. YTV vastaa mm. bussien seutuliikenteen ja kaupunkiratojen liikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta, mutta ei operoinnista. Helsingin kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitaa kuitenkin Helsingin kaupungin liikennelaitos, HKL.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Organisaatio ja talous
YTV:n asioista päättävät seutukokous ja hallitus. Toimintaorganisaation johdossa on yhteistyöjohtaja Hannu Penttilä. Toiminta on vuoden 2006 alusta jakautunut neljään tulosalueeseen, jotka ovat liikenne, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto sekä yhteiset palvelut.
Vuoden 2005 alusta Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisen liikenteen hoitoon liittyvät tehtävät siirtyivät YTV:lle. Kerava liittyi sopimusperusteisesti lippu- ja taksajärjestelmään (ns. 3. vyöhyke) 1.3.2006 alkaen, Kirkkonummi 1.1.2007 alkaen.
YTV:n toimintatulot vuonna 2005 olivat 233,0 miljoonaa euroa ja toimintakulut 214,7 miljoonaa euroa ilman sisäisiä eriä. Liikenteen tulosalueen osuus toimintatuloista on noin 75 %, jätehuollon noin 23 %.
Toimintatuotoista seutulipputulot muodostavat 32,9 %, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten sisäisen joukkoliikenteen lipputulot 8,1 %, jätteen käsittelymaksut 14,1 % ja jätteen kuljetusmaksut 34,7 %. Kuntaosuuksilla rahoitetaan 34,7 % ja muilla toimintatuotoilla 1,8 %.
Tiedot ovat YTV:n seutukokouksen 19.5.2006 vahvistamasta tilinpäätöksestä vuodelta 2005.
[muokkaa] Historia
Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n esivaiheena toimineen Pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan (YTT) perustava kokous pidettiin 16. kesäkuuta 1970.
[muokkaa] Liikenne
YTV hoitaa seutuliikenteen sekä Espoon ja Vantaan sisäisen joukkoliikenteen suunnittelun. Se siis suunnittelee linjat ja kilpailuttaa bussiyhtiöt. HKL suunnittelee Helsingin sisäisen joukkoliikenteen, mutta on muuten yhteistyössä YTV:n kanssa. Kummallakaan ei ole omia busseja.
Seutulippu, joka on voimassa kaikkien neljän pääkaupunkiseudun kunnan alueilla, otettiin käyttöön 1. kesäkuuta 1986. Samalla tuli käyttöön sen tunnus punainen nuoliympyrä, joka symboloi neljää yhteistyökaupunkia ja toimintaa kellon ympäri. Matkakorttijärjestelmän myötä nuoliympyrätunnus on korvattu oranssilla ja vihreällä nuolella sinisellä pohjalla. Helsingin sisäisen liikenteen busseissa ja raitiovaunuissa käytetään myös keltapohjaista HKL:n tunnusta.
Kukin kunta (Helsinki, Espoo+Kauniainen ja Vantaa) muodostaa yhden vyöhykkeen, jolla matkustamiseen tarvitaan kunnan sisäinen lippu. Jos matka ylittää kuntarajan, tarvitaan seutulippu, vaikka kyseessä olisi vain yksi pysäkinväli. Kunnan sisäinen lippu ei kelpaa osamaksuksi seutumatkalla, ellei kävele yhtä pysäkkiväliä rajan yli toisen kunnan alueelle ja jatka siitä matkaa.
Vuoden 2006 maaliskuun alussa 30 vuoden neuvottelujen ja teknisten järjestelyjen jälkeen seutulippu laajeni Keravalle kattaen junat ja bussit. Alkuvaiheessa otettiin käyttöön henkilökohtaiset kausiliput aikuisille, lapsille ja erityisryhmille sekä arvon lataus. Keravan sisäiset kerta- ja arvoliput otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2007, tosin Keravalla seutulippu ei kelpaa linjoilla 833, 845, 850 ja 853. Ensimmäinen vyöhyke käsittää Keravan sisäiset matkat, toinen vyöhyke matkat Keravalla, Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa (ei kuitenkaan Helsingissä). Kolmen vyöhykkeen lähiseutulipulla voi matkustaa Keravalla ja koko YTV-alueella. Hintaa kaikki vyöhykkeet kattavalle lipulle tulee noin 110 euroa. Seutulippu laajeni myös Kirkkonummelle 1. tammikuuta 2007, jonne sillä voi matkustaa junalla sekä Pohjolan Liikenne Oy:n Veikkolan suunnan busseilla.
Lippujärjestelmään liittyminen ei alkuvaiheessa aiheuta muutoksia linjoihin tai liikennöitsijöihin, vaan entinen linjaluvilla toimiva bussiliikennöinti jatkuu. Jatkossa YTV ottaa kuitenkin hoitaakseen linjaston suunnittelun ja kilpailuttamisen.
Seutulippujärjestelmään saattavat liittyä muutaman vuoden aikana myös Tuusula, Nurmijärvi ja Järvenpää.
Liikenneosasto huolehtii myös pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ) tekemisestä. Siinä määritellään pääkaupunkiseudun yhteiset liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet, suunnataan seudullista liikennepolitiikkaa, laaditaan yhteisiä tavoitteita toteuttava ja rahoituskehykseltään realistinen liikennejärjestelmän kehittämissuunnitelma ja arvioidaan suunnitelman vaikutuksia. Suunnitelma tehdään yhteistyössä, johon osallistuvat mm. YTV, sen jäsenkunnat, Tiehallinto, Ratahallintokeskus sekä Liikenne- ja viestintäministeriö.
[muokkaa] Tarkemmin linjoista ja tarjonnasta
YTV-alueella on kolmen tyyppisiä seutulinjoja. On varhaisaamusta myöhäisiltaan melko tasaisesti, ruuhka-aikaan 10-15 min välein, muulloin 20-60 min välein, kulkevia säteittäisiä linjoja, joiden toinen pää on Helsingin keskustassa. Näiden lisäksi on poikittaislinjoja, jotka kulkevat ruuhka-aikaan 15 min välein ja muulloin 30 min välein. Poikittaislinjojen lähtötarjonta painottuu työmatka-aikoihin, mutta tarjontaa on muulloinkin jonkin verran. Näiden lisäksi on vielä työmatkalinjoja, joilla on nimensä mukaisesti vuoroja vain vilkkaimpaan tai laajennettuun työmatka-aikaan. Nämä kulkevat vähemmän kysytyillä reiteillä ja työpaikka-alueilla. Peruslinjatyypeistä poikkeaa poikittaisliikenteen Jokeri-linja, jolla ajetaan ruuhka-aikoina 5 min välein.
Espoon, Keravan ja Vantaan sisäinen liikennetarjonta on painottunut työ- ja koulumatkoihin ja muulloin tarjonta on harvempaa. Helsingin vuoro- tai linjatiheyksiin ei päästä autoilua varten suunnitellun harvemman yhdyskuntarakenteen ja niukemman rahoitustason takia (katso tarkemmin HKL), mutta muuhun Suomeen verrattuna tarjonta on hyvää. Vuorotarjontaa voi parhaiten verrata samaa kokoluokkaa edustavien Tampereen ja Turun vastaavaan.
Seutuliikenteen linjat on jaettu eri numeroille sen mukaan, mitä pääväylää ne Helsingistä lähtevät:
- 102-166 Länsiväylän suunnan linjat, suunniteltu osittain korvattaviksi Länsimetrolla
- 194-195 Etelä-Espoon linjat Munkkiniemen ja Lehtisaaren kautta
- 205-213 Turunväylän linjat
- 231-270 Turuntien linjat
- 315-364 Vihdintien linjat
- 415-474 Hämeenlinnanväylän linjat
- 501T-550 Poikittaislinjat
- 611-652 Tuusulanväylän linjat
- 730-742 Lahdenväylän linjat
- 841-874 Muualta kuin Helsingistä lähtevät seutu- ja U-linjat
- U-linjat; kaukoliikenne joka palvelee pääkaupunkiseudun reuna-alueita
- Aamuyölinjat tarjoavat yhteyksiä perjantai- ja lauantaiöinä Helsingin keskustasta
[muokkaa] Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot
Automäärissä on huomioitu vain YTV-liikenteessä olevat linja-autot.
- Espoo
- Suomenoja (n. 140 autoa, Helsingin Bussiliikenne, Veolia Transport, Pohjolan Liikenne, Åbergin Linja, ja P. Tyllilä Linja)
- Klovi (n. 165 autoa, Concordia Bus)
- Matinkylä (n. 50 autoa, Westendin Linja)
- Helsinki
- Pitäjänmäki (n. 37 autoa, Helsingin Bussiliikenne)
- Ruskeasuo (n. 330 autoa, Helsingin Bussiliikenne)
- Vartiokylä (n. 160 autoa, Helsingin Bussiliikenne)
- Koskela (n. 85 autoa, Helsingin Bussiliikenne)
- Hernesaari (3 autoa, Concordia Bus)
- Ilmala (n. 45 autoa, Pohjolan Liikenne)
- Tattarisuo (n. 15 autoa, Tammelundin Liikenne)
- Malmi (n. 12 autoa, Taksikuljetus)
- Vantaa
- Tuupakka (n. 195 autoa, Veolia Transport)
- Hakunila (n. 100 autoa, Concordia Bus)
- Koivuvaara (n. 10 autoa, Concordia Bus)
- Veromies (n. 50 autoa, Etelä-Suomen Linjaliikenne)
- Kerava
- Jaakkola (n. 15 autoa, Veolia Transport)
- 2 autoa Sopari
[muokkaa] Jätehuolto
YTV-alueen yli miljoona asukasta ja 50 000 yritystä tuottavat jätettä yli miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä määrästä liki puolet päätyy YTV:n jätteenkäsittelykeskukseen Espoon Ämmässuolle. Kaikesta alueella syntyvästä jätteestä noin 55 % kierrätetään tai hyötykäytetään. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on pääkaupunkiseudun ainoa toiminnassa oleva kaatopaikka.
Pääkaupunkiseudulla asuinkiinteistöjen ja julkisen palvelujen kiinteistöjen jätehuolto on YTV:n vastuulla, mutta yritykset järjestävät itse oman jätehuoltonsa. Pääkaupunkiseudulla jätehuollossa on noudatettava jätelain lisäksi YTV:n laatimia jätehuoltomääräyksiä.
YTV:n vastuulla on alueen asukkaiden sekajätteen, biojätteen, ongelmajätteen ja jätelasin keräys. Sen sijaan mm. paperin, kartongin, metallin sekä sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto noudattaa tuottajavastuuperiaatetta, eli tuottajien on huolehdittava näiden jätelajien keräyksestä, hyödyntämisestä ja muusta jätehuollosta.
YTV:llä ei ole omia jäteautoja seka- ja biojätteen kuljetukseen, vaan työ tilataan kilpailuttamalla alan yrityksiltä.
YTV:llä on eri puolilla aluetta lasin, paristojen ja ongelmajätteiden keräyspisteitä. Tuottajayhteisöt ovat järjestäneet keräyspisteitä metallille, paperille ja kartongille. YTV:n Sortti-asemille voi tuoda pienkuormia hyötyjätteitä, ongelmajätteitä ja sekajätteitä, ja keräysautot kiertävät pääkaupunkiseutua kerran vuodessa.
[muokkaa] Seutu- ja ympäristötieto
Seutu- ja ympäristötieto on YTV:n uusi, vuoden 2006 alussa toimintansa aloittanut tulosalue, joka on muodostettu yhdistämällä YTV:n ympäristötoimisto, kehitystoimisto sekä kanslian tietohuoltoyksikkö.
Seutu- ja ympäristötieto (SYT) tuottaa, kokoaa ja jalostaa pääkaupunkiseudun päätöksentekoa ja asukkaita palvelevia tietoja, kehittämissuunnitelmia ja tulevaisuuskuvia. Tiedot kattavat esimerkiksi ilmanlaadun sekä jätevirrat. SYT myös edistää seudullisen kehittämisen yhteistyötä ja tähän liittyvää tietopalvelua sekä vastaa seudullisen ilmastostrategian valmistelusta.
SYT hoitaa YTV:lle kuuluvat pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seuranta- ja muut ilmansuojelutehtävät, jotka ovat kuuluneet YTV:n lakisääteisiin tehtäviin vuodesta 1982.
[muokkaa] Kritiikkiä
[muokkaa] Matkustajien yksityisyys ja oikeusturva
YTV:tä on kritisoitu matkustajien yksityisyyttä loukkaavan matkakorttijärjestelmän rakentamisesta. Järjestelmä tallensi sen käytön alkuvaiheessa kortinhaltijan kaiken liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä tietokantaan, jossa tiedot oli teoriassa mahdollista yhdistää kortin omistajaan, mm. henkilötunnukseen. Oikeus tähän oli kuitenkin vain muutamalla palvelupisteen työntekijällä ja sekin kortinhaltijan itsensä pyynnöstä, jos hän epäili esimerkiksi, että kortilla on jäljellä liian vähän arvoa. Tietojen keruu lopetettiin tietosuojavaltuutetun väliintulon jälkeen, koska hän ei hyväksynyt esitettyjä perusteluja.
Matkakorttiin ladatulla rahalla eli "arvolla" maksusta ei jää asiakkaalle tositetta, joten virhe järjestelmässä voisi johtaa perusteettomaan tarkastusmaksuun.
[muokkaa] Lähteitä ja linkkejä
- YTV
- YTV:lle Big Brother - Julkishallinnon Isovelipalkinto - kielteinen palkinto kansalaisoikeusjärjestö EFFI:ltä
- Harrastaja Arttu Kuukankorven sivut YTV-alueen bussiliikenteestä
| Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne | |
|---|---|
| Metro, paikallisjuna: | |
| Pikaraitiotie, raitiotie: | |
| Lautta: | |
| Lentokenttäkuljetus: |
– |
| Liikenteenharjoittajat: | |
