Kirkkonummi

Kirkkonummi on pääkaupunkiseudun läntinen kehyskunta Suomenlahden rannikolla. Idässä Kirkkonummea reunustaa Espoo ja pääkaupunkiseutu. Muut naapurikunnat ovat Vihti ja Siuntio. Kunnassa asuu noin 34 000 ihmistä (kevät 2006) ja sen pinta-ala on 393,3 neliökilometriä, josta 28,29 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on noin 88,49 asukasta neliökilometriä kohden. Kunta on kaksikielinen. Enemmistönä 77,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 19,7 prosenttia puhuu ruotsia ja loput 2,6 prosenttia on muunkielisiä.

Kunnan nimi tulee arvatenkin 700 vuotta vanhasta kirkosta, joka sijaitsee mäen eli nummen päällä kuntakeskuksessa. Kirkkonummen ydinkeskusta on kunnan kokoon nähden varsin pieni ja siellä on lyhyet kävelymatkat. Keskusta ei ole kovin näyttävä; se on rakentunut 1950-luvulta lähtien ja koostuu pääasiassa harmaista, väljästi sijoitelluista betonirakennuksista. Keskustassa on yleensä päivisin nuoria ja muutamia vanhuksia, iltaisin useimmat kaduilla kulkijat ovat nuoria koululaisia.

Etäisyys kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on yli 30 kilometriä, kunnan itärajalta vain 20 kilometriä. Ajoaika kuntakeskuksesta Helsingin keskustaan on liikenteestä riippuen n. 30 minuuttia. Juna- ja bussiyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ovat hyvät, junalla menee keskustaan 31-45 minuuttia ja bussilla 30-45 minuuttia. Enemmistö asukkaista matkustaa päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin.

Suurimmat asutuskeskukset kunnassa ovat Kirkkonummi (kuntakeskus), Masala, Veikkola (pohjoisin keskus), Kantvik (meren rannalla) ja meren rannalla oleva Upinniemen sotilasalue. Näiden lisäksi Kirkkonummella on tusinoittain pieniä kyliä.

[muokkaa] Historia

Kirkkonummella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien tähän päivään. Tämä on saatu selville kivikautisista luolamaalauksista, joita on Vitträskin järvellä ja Juusjärvellä Kirkkonummen keskisellä järvialueella.

Neuvostoliitto vuokrasi Porkkalan alueen Kirkkonummelta vuosiksi 1944–1956. Sinne sijoitettiin merivoimien tukikohta osana rauhansopimusta, joka lopetti vihamielisyydet toisen maailmansodan aikana Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Jälkiä näiltä ajoilta on edelleen olemassa, jos tietää mistä ja mitä etsiä. Näitä ovat betonibunkkerit, muut rakennelmat ja jopa lentotukikohdan jäänteet. Muita tutustumisen arvoisia paikkoja Kirkkonummella ovat muinainen kivikirkko kuntakeskuksessa, Haapajärven kylän kaunis puukirkko ja Hvitträskin kartano. Kartanon rakensivat asuinpaikakseen kolme kuuluisaa suomalaista arkkitehtia: Eliel Saarinen, Herman Gesellius ja Armas Lindgren.

[muokkaa] Luonto ja vapaa-aika

Maantieteellisesti Kirkkonummella on kaksi kuuluisaa niemeä, Porkkalan niemi ja Upinniemi, joista jälkimmäisessä sijaitsee suuri merivoimien tukikohta. Porkkala on yksi pääasiallinen lintujen muuttoreitti Itämeren alueella.

Kirkkonummella sijaitsee myös Metsähovin tutkimuslaitokset. Masalassa on Geodeettinen laitos. Kunnan noin 80 järvestä suurimmat ovat Vitträsk ja Humaljärvi. Enemmistö järvistä sijaitsee Kirkkonummen pohjoisosissa. ^[1]

Kirkkonummella on erinomaiset mahdollisuudet vapaa-ajantoimintaan: useat uimarannat meren ja järvien rannoilla, pitkä rantaviiva laajalla saaristolla veneilyyn, kajakilla ajeluun ja sukellukseen, laajat luonnontilaiset alueet kuntoiluun ja suunnistukseen, kunnan ylläpitämät juoksu- ja murtomaahiihtoreitit, kevyen liikenteen reitit juoksenteluun, pyöräilyyn ja rullaluisteluun, uimahalli, pieni jäähalli, kunnallinen sisäuimakeskus, 4 täysipituista golfkenttää (Sarfvik on yhdeksi maan parhaimmaksi luonnehdituista) ja pieni laskettelukeskus (Peuramaa).

[muokkaa] Kylät ja taajamat

Abramsby, Bergstad, Piispankylä (Biskopsböle), Bondarby, Bro, Båtvik, Böle, Domvik, Dåvits, Edis, Edö, Eestinkylä (Estby), Finnby, Finnsbacka, Friggesby, Gesterby, Grundträsk, Gumbacka, Gunnarsby, Gunnarskulla, Haapajärvi, Haukipää, Hievala, Evitskog, Hila, Hilabäck, Heikkilä (Hindersby), Hirsala, Honskby, Hullus, Vitträsk, Häggesböle, Hällnäs, Ingels, Ingvaldsby, Jolkby, Jorvas, Junckars, Järsö, Kaljärvi, Kantvik, Karuby, Kattholm, Kauhala, Killinmäki (Gillobacka), Kirkkonummen keskusta (Kyrkslätt centrum), Knopps, Kolmperä (Kolmpers), Kolsari (Kolsarby), Korkkulla, Koski, Kurkisto, Kvis, Kylmälä, Kärras, Laajakallio (Bredberg), Lapinkylä (Lappböle), Leivola, Lill-Estby, Lill-Kantskog, Loviselund, Långstrand, Långvik, Luoma (Bobäck), Masala (Masaby), Mattby, Medvastö, Munkinmäki (Munkkulla), Myllykylä (Kvarnby), Navala, Nägels, Näse, Upinniemi (Obbnäs), Oitmäki (Oitbacka), Petäjärvi, Peuramaa, Pilvijärvi (Molnträsk), Pippurn, Porkkala (Porkala), Sevals, Rilax, Sarvik, Skinnars, Sepänkylä (Smedsby), Smeds-Edö, Sperrings, Storkansskog, Storms, Strömsby, Stubbans, Sundsberg, Sävvalla, Tanskarla (Danskarby), Tolsa (Tolls), Torsvik, Toukolahti (Majvik), Träskby, Veikkola, Veklahti (Vecklax), Vols, Vuohimäki (Getberg), Vårnäs, Värby, Ytterkurk, Ådbäck, Ängvik, Österby, Överby, Överkurk,

Suurimmat taajamat Kirkkonummen kunnassa ovat:

Keskusta (13 262 asukasta)
Masala-Jorvas (5 854 asukasta)
Pikkalanlahti (1 975 asukasta)
Upinniemi (643 asukasta)
Muu Etelä-Kirkkonummi (1 923 asukasta)
Veikkola (4 400 asukasta)
Muu Pohjois-Kirkkonummi (3 255 asukasta)
Abramsby
Muut (286) asukasta)

[muokkaa] Liikenne

Kirkkonummen sisäinen liikenne on pitkälti yksityisautojen varassa. Bussiyhteydet palvelevat pääasiassa koulu- ja työmatkaliikennettä. Hajanainen yhdyskuntarakenne haittaa joukkoliikenteen kannattavaa järjestämistä. Wikströmin bussit palvelevat Etelä- ja Keski-Kirkkonummea, mm. Pohjolan Liikenteen bussit taas Veikkolaa. Junat palvelevat kaksi kertaa tunnissa Kirkkonummen ja Masalan asemia, muilla asemilla junia kulkee kerran tunnissa. Kirkkonummen pääasemalla pysähtyvät Turkuun menevät junat.

Kirkkonummella sijaitsevat seuraavat rautatieasemat: