Äyriäiset
Wikipedia
| Äyriäiset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 Abludomelita obtusata, pieni kuoriäyriäinen. |
||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||
|
||||||
| Luokat ja alaluokat | ||||||
|
Äyriäiset (Crustacea) ovat niveljalkaisten pääjaksoon kuuluvia kiduksilla hengittäviä eläimiä. Äyriäisiä tunnetaan noin 52 000 lajia. Niillä on kitiinin peittämä vartalo, joka on jakautunut päähän, keskiruumiiseen ja alaruumiiseen. Koska äyriäisten kitiinistä ja kalkista muodostuva kuori ei veny, on kasvavan äyriäisen aika-ajoin vaihdettava ("luotava") se. Tämä on vaarallinen vaihe, sillä kuoretonna äyriäinen on suojaton.
Kaikilla äyriäisillä on kaksi paria tuntosarvia, sekä suussa yksi pari yläleukoja ja kaksi paria alaleukoja. Keskiruumiissa on vaihteleva määrä raajoja, joita käytetään liikkumiseen tai tarttumiseen. Ruuansulatus on kaksiaukkoinen, ruoansulatuskanava suora ja lyhyt. Hermosto on tikapuumallinen. Äyriäiset käyttävät etupäässä eläinravintoa.
Äyriäisistä valtaosa elää meressä, mutta monet äyriäiset ovat sopeutuneet makeaan veteen, ja on myös täysin kuivalla maalla eläviä lajeja (mm. monet siirat). Suurin osa lajeista elää itsenäisesti, mutta muutamat ovat parasiittisia ja elävät isäntäeläimiinsä kiinnittyneinä. Merirokot elävät aikuisvaiheensa alustaan kiinnittyneenä. Äyriäisnaaras kantaa usein mätiä mukanaan. Tyypillisesti äyriäisillä on kuoriutumisen jälkeen toukkavaihe, mutta ei aina (esim. ravut).
Muita äyriäisryhmiä:
- Vesikirput (Cladocera)
- Keijuhankajalkaiset (Calanoida)
- Siimajalkaiset (Cirripedia)
- Siirat (Isopoda)
- ...
