Adiemus
Wikipedia
Adiemus on musiikillinen projekti, joka yhdistelee klassista musiikkia progressiiviseen ja new age -tyylisuuntaan etnomusiikin vaikuttein. Sen luoja on walesilainen säveltäjä Karl Jenkins. Nimellä on julkaistu viisi levyä käsittävä sarja, joista tunnetuin on ensimmäinen, 1995 Englannissa ilmestynyt Adiemus: Songs of Sanctuary. Sarjaan kuuluu lisäksi kokoelmalevy sekä livealbumi. Adiemus on myös ensimmäisen albumin avauskappaleen nimi.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Adiemus-ryhmän kehittäjä on säveltäjä Karl Jenkins, pitkäaikainen jäsen progressiivisen rockin edelläkävijänä pidetyssä Soft Machine -yhtyeessä. Idea sai alkunsa Jenkinsin kirjoitettua amerikkalaisen lentoyhtiön Delta Airlinesin mainokseen tunnussävelen, joka yhdisti etnotyyliset lauluosuudet ja orkesteritaustan. Kappale sai niin suuren suosion, että Jenkins teki kokonaisen albumin, jonka nimikappaleeksi Adiemus tuli. Ensimmäinen albumi oli suurenmoinen kaupallinen menestys, se nousi klassisen musiikin listojen kärkeen monissa maissa ja oli hitti myös populaarimusiikin listoilla. Samaten kriitikkojen palaute oli erittäin myönteistä, albumin katsottiin kyenneen yhdistämään hyödyntämänsä vaikutteet harvinaisen onnistuneeksi kokonaisuudeksi.
Songs of Sanctuaryn menestyksen innoittamana albumeja tehtiin useita lisää. Tätä nykyä varsinaisia levyjä on viisi ja muita kaksi:
- Adiemus: Songs of Sanctuary (1994)
- Adiemus II: Cantata Mundi (1997)
- Adiemus III: Dances of Time (1999)
- Adiemus IV: The Eternal Knot (2001)
- Adiemus V: Vocalise (2003)
Vaikka myöhemmistä albumeista yksikään ei ole saavuttanut samanlaista menestystä kuin ensimmäinen, on niillä kuitenkin oma vankka fanikuntansa. Kuitenkin poikkeuksena Iso-Britanniassa Adiemuksen toinen levy nousi virallisella albumilistalla korkeammalle kuin ensimmäinen. Tunnetuin kappale Adiemus on myöhemminkin päässyt taustamusiikiksi useisiin mainoksiin ja sitä on käytetty paljon muuallakin.
[muokkaa] Yleispiirteet
Jokainen Adiemus-albumi on kokoelma laulun mittaisia kappaleita, jotka koostuvat harmonisoidusta, lauletusta melodiasta taustallaan orkesterimusiikki. Varsinaisia sanoituksia ei ole, sen sijaan lauletaan yksittäisiä tavuja ja Jenkinsin kehittämiä eräänlaisia sanoja. Ne eivät tarkoita mitään, vaan laulukieli on tyylitetty siten, että se vain soljuu eteenpäin ja näin vie mahdollisimman vähän kuulijan huomiota pois Adiemuksen laulun päämerkityksestä, eli soinnista, äänen korkeudesta ja äänenväristä. Kielen sanotaan kulultaan muistuttavan latinaa. Siinä on pyritty muun muassa siihen, että vain harvat tavut päättyvät konsonanttiin, kuten afrikkalaisissa kielissä tai vaikkapa japanissa. Tämäntyyppisiä piirteitä on myös suomen kielessä, ja Adiemuksen laulujen tavuista muodostuukin joskus satunnaisesti suomen sanoja. Ydinajatus Adiemuksessa on siis se, että vokalistiset osuudet, laulu, ovat mukana vain yhtenä instrumenttina, mitä voidaan pitää postmodernina näkemyksenä.
[muokkaa] Kokoonpano
Karl Jenkins itse on vastuussa sävellyksistä ja laulukielen tyylittelystä. Englantilainen Miriam Stockley esitti lauluosuudet neljällä ensimmäisellä levyllä, ja Mary Carewe lauloi taustat kahdella ensimmäisellä sekä neljännellä levyllä. Musiikin esitti ensimmäisillä kolmella levyllä Lontoon filharmoninen orkesteri, myöhemmillä levyillä soittaa Adiemus Orchestra. Jenkinsin kanssa Soft Machinessa soittanut Mike Ratledge osallistui myös ensimmäisen albumin tekoon.
Kolmannen albumin taustalaulajina, viidennellä albumilla, sekä Adiemuksen live-esiintymisissä esiintyy suomalaisten naislaulajien muodostama kuoro Adiemus Singers. Kolmannella levyllä Adiemus Singereitä oli mukana seitsemän, tällä hetkellä heitä osallistuu yhdeksän, ja kaikkiaan kaksitoista suomalaista naislaulajaa on ollut mukana ryhmässä.
[muokkaa] Yleisö
Adiemus on saanut eniten vastakaikua useissa Euroopan maissa sekä Japanissa, ja niin Euroopassa kuin Japanissakin on järjestetty konserttikiertueita. Vaikka faneja on jonkin verran myös Pohjois-Amerikassa, ei sinne ole suunniteltu kiertueita. Nimikappale Adiemus on julkaistu eräissä maissa myös singlenä, ja Adiemus II sai 2002 Japanissa uusintajulkaisun. Myös Suomessa Adiemuksella on innokas fanikunta, Adiemus Worldwide Fan Clubin perustajakin on suomalainen. Suomen listalla kahden ensimmäisen Adiemus-levyn suosio oli erityisen suuri, Songs of Sanctuary pysyi listan kymmenen kärjessä peräti 19 viikkoa, ollen parhaalla listasijoituksellaan toisena (2 viikkoa). Myös Cantata Mundi pysyi kymmenen kärjessä kolme viikkoa, parhaana sijoituksenaan kuudes. Äänitealan teollisuutta edustavan IFPIn mukaan Adiemus: Songs of Sanctuary on edelleen Suomen myydyin ulkomainen klassinen albumi yli 66 000 myydyllä levyllä.
[muokkaa] Muuta
Adiemus-ryhmälle tunnusomainen musiikin tyyli muistuttaa monella tavoin muita maailmanmusiikkiin suuntautuneita muusikoita. Etenkin ensimmäisen levyn nimikappale on tuttu monelle sellaisellekin, jolle muu projektin tuotanto on tuntematonta. Osittain tästä johtuen Adiemusta on levitetty erityisesti Internetissä myös väärillä tiedoilla. Sen esittäjäksi on erheellisesti mainittu muita artisteja, ehkä yleisimmin Enya.