Eurooppa

Wikipedia

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen sekä selvästi tiheimmin asuttu maanosa. Eurooppa on jakautunut 44–49 valtioon.

Eurooppa satelliittikoostekuvassa

[muokkaa] Etymologia

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, ja sille on esitetty sekä kreikkalaista että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).

[muokkaa] Esihistoria

Katso artikkeli Eurooppalaisten alkuperä.

Neandertalinihminen eli Euroopassa noin 135 000 eaa.–28 000 eaa. Neanderthalinihminen ja Cro-Magnonin ihminen ovat siten asuttaneet Eurooppaa yhtäaikaisesti 6 000–7 000 vuoden ajan. Cro-Magnonin ihmisen on väitetty saapuneen Eurooppaan Ural-vuorten yli suurriistaa metsästäen. Arkeologinen Aurignacin kulttuuri oli Euroopassa laajalla alueella liikkuvien metsästäjien aikaa 36 000 eaa.–30 000 eaa. Cro-Magnonilaisten migraatio Eurooppaan tapahtui kahdessa vaiheessa; ensin Aurignac ja sen jälkeen Gravetten kulttuurin migraatio 30 000–22 000 eaa.

Maanviljely levisi Eurooppaan noin 7 000 eaa. alkaen.

[muokkaa] Historia

Pääartikkeli: Euroopan historia

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu Antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Kastilia/Espanja, Portugali sekä myöhemmin Ranska ja Englanti/Britannia rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

[muokkaa] Maantiede

Eurooppa on oikeasti vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

[muokkaa] Lukuja

korkein vuori: Mont Blanc (4 808 m)
suurin järvi: Kaspianmeri
pisin joki: Volga (3 685 km), Venäjä
suurin saari: Iso-Britannia (219 000 km²)
mantereen ääripisteet: Nordkinn, Norja (71°8' N), Cabo da Roca, Portugali (9°31' W), Punta Marroqui, Espanja (36°0' N), Uralvuorten pohjoisosa (n. 63° E)

[muokkaa] Euroopan määritelmä

Usein Euroopalle piirretään useita erilaisia rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri Eurooppaa, jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros luetaan yleensä maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio.

Euroopan kartta

Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):

Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä. Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun vuonna 2007.
Lisäksi osia Azerbaidžanista, Georgiasta ja Kazakstanista kuuluu maantieteellisesti Eurooppaan.

Eurooppaan kuuluvat alueet yleisen käsityksen mukaan: maantieteellinen Eurooppa (vihreä), Euroopan ulkopuolelle ulottuvien valtioiden alueet (vaaleansininen), vain kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan kuuluvat valtiot (tummansininen).

Euroopan alaryhmittymiä:

[muokkaa] Euroopan valtiot

Nimi	Pinta-ala (km²)	Asukasluku (arvio 1.7.2002)	Väestötiheys (as. / km²)	Pääkaupunki
Alankomaat	41 526	16 318 199	393,0	Amsterdam, Haag
Albania	28 748	3 544 841	123,3	Tirana
Andorra	468	68 403	146,2	Andorra la Vella
Armenia¹	29 800	–	–	Jerevan
Azerbaidžan²	39 730	4 198 491	105,7	Baku
Belgia	30 510	10 274 595	336,8	Bryssel
Bosnia ja Hertsegovina	51 129	3 964 388	77,5	Sarajevo
Bulgaria	110 910	7 621 337	68,7	Sofia
Espanja³	498 506	40 077 100	80,4	Madrid
Georgia²	49 240	2 447 176	49,7	Tbilisi
Irlanti	70 280	3 883 159	55,3	Dublin
Italia	301 230	57 715 625	191,6	Rooma
Islanti	103 000	279 384	2,7	Reykjavík
Itävalta	83 858	8 169 929	97,4	Wien
Kazakstan²	–	–	–	Astana
Kreikka	131 940	10 645 343	80,7	Ateena
Kroatia	56 542	4 390 751	77,7	Zagreb
Kypros¹	5 995	780 133	130,1	Nikosia
Latvia	64 589	2 366 515	36,6	Riika
Liechtenstein	160	32 842	205,3	Vaduz
Liettua	65 200	3 601 138	55,2	Vilna
Luxemburg	2 586	448 569	173,5	Luxemburg
Makedonian tasavalta	25 333	2 054 800	81,1	Skopje
Malta	316	397 499	1 257,9	Valletta
Moldova	33 843	4 434 547	131,0	Chişinău
Monaco	1,95	31 987	16 403,6	Monaco
Montenegro	13 812	616 258	48,7	Podgorica
Norja	324 220	4 525 116	14,0	Oslo
Puola	312 685	38 625 478	123,5	Varsova
Portugali⁴	91 568	10 084 245	110,1	Lissabon
Ranska	547 030	59 765 983	109,3	Pariisi
Romania	238 391	21 698 181	91,0	Bukarest
Ruotsi	449 964	8 876 744	19,7	Tukholma
Saksa	357 021	83 251 851	233,2	Berliini
San Marino	61	27 730	454,6	San Marino
Serbia	88 361	9 396 411	126,83	Belgrad
Slovakia	48 845	5 422 366	111,0	Bratislava
Slovenia	20 273	1 932 917	95,3	Ljubljana
Suomi	337 030	5 183 545	15,4	Helsinki
Sveitsi	41 290	7 301 994	176,8	Bern
Tanska	43 094	5 368 854	124,6	Kööpenhamina
Tšekki	78 866	10 256 760	130,1	Praha
Turkki²	–	11,044,932	–	Ankara
Ukraina	603 700	48 396 470	80,2	Kiova
Unkari	93 030	10 075 034	108,3	Budapest
Valko-Venäjä	207 600	10 335 382	49,8	Minsk
Vatikaani	0,44	900	2 045,5	Vatikaani
Venäjä²	3 960 000	106 037 143	26,8	Moskova
Viro	45 226	1 415 681	31,3	Tallinna
Yhdistynyt kuningaskunta	244 820	59 778 002	244,2	Lontoo

¹Armenian ja Kyproksen katsotaan yleensä kuuluvan maantieteellisesti Aasiaan mutta kulttuurisesti ja historiallisesti Eurooppaan.
²Azerbaidžan, Georgia, Kazakstan, Turkki ja Venäjä sijaitsevat maantieteellisesti osittain Aasian puolella; luvuissa on otettu huomioon vain Euroopanpuoleiset osat.
³Lukuihin ei ole laskettu mukaan Kanariansaaria eikä Ceutaa ja Melillaa, jotka kuuluvat Afrikkaan.
⁴Lukuihin ei ole laskettu mukaan Madeiran saariryhmää, joka on Afrikassa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Tietoa Euroopan maista

Maanosat

Maapallon alueet

	Afrikka	Keski-Afrikka • Itä-Afrikka • Pohjois-Afrikka • Etelä-Afrikka • Länsi-Afrikka
	Amerikka	Väli-Amerikka • Keski-Amerikka • Latinalainen Amerikka • Pohjois-Amerikka • Etelä-Amerikka
	Aasia	Keski-Aasia • Itä-Aasia • Pohjois-Aasia • Etelä-Aasia • Kaakkois-Aasia • Etu-Aasia
	Eurooppa	Keski-Eurooppa • Itä-Eurooppa • Pohjois-Eurooppa • Etelä-Eurooppa • Länsi-Eurooppa
	Oseania	Australaasia • Melanesia • Mikronesia • Polynesia

	Napa-alueet	Arktinen alue • Etelämanner
	Meret	Tyynimeri • Atlantin valtameri • Intian valtameri • Eteläinen jäämeri • Pohjoinen jäämeri