Aino Kuusinen
Wikipedia
Aino Kuusinen, (ent. Sarkola, os. Turtiainen, 5. maaliskuuta 1886 – 1. syyskuuta 1970) oli suomalainen kommunisti, joka työskenteli Kominternin palveluksessa ympäri maailmaa 1930-luvulla, joutui sittemmin vuosiksi gulagille ja vapauduttuaan pakeni länteen. Aino kuusinen oli Otto Wille Kuusisen toinen vaimo.
Aino Kuusinen oli koulutukseltaan sairaanhoitaja. Hän kävi neljä vuotta kestäneen oppijakson Helsingin kirurgisen sairaalan sairaanhoitajaopistossa. Valmistuttuaan Kuusinen meni 9. heinäkuuta 1909 naimisiin rautatiehallituksessa insinöörinä toimineen Leo Sarkolan kanssa.
Aino Kuusinen tapasi Otto Wille Kuusisen ensimmäisen kerran syksyllä 1919 Helsingin Tapanilassa, jossa hän silloin miehensä kanssa asui. Kuusinen oli tuolloin salaa Suomessa ja hänen ystävänsä majoittivat hänet muutamaksi yöksi Leo ja Aino Sarkolan luokse. Kuusinen poistui Suomesta kevättalvella 1920 Ruotsiin, missä asui jonkin aikaa ja josta hän alkoi lähetellä kirjeitä Ainolle.
[muokkaa] Lähteet
- Jumala syöksee enkelinsä, Aino Kuusisen muistelmat. Fritz Molden Verlag, Wien-München-Zürich 1972. Otava 1972.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Love in a Cold War climate - life of Aino Kuusinen (Peter Day 1995)
