1920
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 7. tammikuuta – Venäjän sisällissota: Amiraali Koltšakin joukot antautuivat Krasnojarskissa.
- 10. tammikuuta – Kansainliitto piti ensimmäisen kokouksensa ja ratifioi Versaillesin rauhan.
- 2. helmikuuta – Ranskalaisjoukot miehittivät Memelin.
- 2. helmikuuta – Viron itsenäisyys tunnustettiin.
- 8. helmikuuta – Kansainliitto antoi Huippuvuoret Norjalle.
- 24. helmikuuta – Adolf Hitler julkisti kansallissosialistisen ohjelmansa Münchenissä.
- 13. maaliskuuta – Wolfgang Kapp yritti vallankaappausta Saksassa.
- 15. maaliskuuta – 60 000 miehen Ruhrin punainen armeija perustettiin.
- 2. huhtikuuta – Saksan joukot marssivat Ruhriin saatuaan luvan Ranskalta siirtää joukkoja Ranskan miehittämälle alueelle.
- 6. huhtikuuta – Ranska miehitti Frankfurtin.
- 19. huhtikuuta – Saksa ja Neuvosto-Venäjä sopivat sotavankien vaihdosta.
- 23. huhtikuuta – Turkin kansalliskokous erotti sulttaani Mehmed VI:n hallituksen ja asetti väliaikaisen perustuslain.
- 23. huhtikuuta – Puolan-Neuvostoliiton sota: puolalaiset ja ukrainalaiset joukot hyökkäsivät Puna-armeijaa vastaan Ukrainassa.
- 6. toukokuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan itsehallinnon.
- 7. toukokuuta – Puolalaiset miehittivät Kiovan, Ukrainan hallitus palasi kaupunkiin.
- 16. toukokuuta – Paavi Benedictus XV kanonisoi Jeanne d'Arcin pyhimykseksi.
- 17. toukokuuta – Ranskalaiset ja belgialaiset vetäytyivät miehittämistään Saksan kaupungeista.
- 12. kesäkuuta – Puna-armeija valtasi takaisin Kiovan.
- 15. kesäkuuta – Saksan ja Tanskan rajasopimus luovutti Pohjois-Schleswigin Tanskalle.
- 2. heinäkuuta – Puna-armeija jatkoi hyökkäystään Puolaan.
- 12. heinäkuuta – Neuvosto-Venäjä tunnusti Liettuan itsenäisyyden.
- 2. elokuuta – Katolilaiset mellakoivat Belfastissa.
- 11. elokuuta – Venäjä tunnusti Viron ja Latvian itsenäisyyden.
- 13.–25. elokuuta – Puolalaiset saivat puolustusvoiton Puna-armeijasta Varsovan taistelussa.
- 19. elokuuta – Toinen puolalaisten Sleesian kansannousu saksalaisia vastaan.
- 12. lokakuuta – Aselepo Puolan ja bolševikkien välillä solmittiin puolalaisten valloitettua Vilnan, Minskin ja Tarnopolin.
- 14. lokakuuta – Tarton rauha solmittiin Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä.
- 11. joulukuuta – Sotatilalaki astui voimaan Irlannissa levottomuuksien jälkeen.
- 16. joulukuuta – 8,6 richterin maanjäristys Kiinassa Gansun maakunnassa, 180 000 kuollutta.
- 16. joulukuuta – Suomi liittyi Kansainliittoon.
- 23. joulukuuta – Iso-Britannia ja Ranska sopivat rajasta Ranskan miehittämän Syyrian ja brittien Palestiinan välillä.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Maaliskuu – Maailman ensimmäinen rauhallisesti perustettu sosiaalidemokraattinen hallitus astui virkaansa Ruotsissa.
- Kesäolympialaisten yhteydessä pidettiin näytöstyyliset jääkiekkokilpailut, jotka IIHF julisti 1983 ensimmäisiksi jääkiekon MM-kilpailuiksi.
- Kurdien kapina alkoi Turkissa.
- Naurusta tehtiin Kansainliiton mandaattialue, jota hallinnoivat Yhdistynyt kuningaskunta, Australia ja Uusi-Seelanti.
[muokkaa] Syntyneitä
- 2. tammikuuta – Isaac Asimov, yhdysvaltalainen tieteiskirjailija (k. 1992)
- 20. tammikuuta – Federico Fellini, italialainen elokuvaohjaaja (k. 1993)
- 19. helmikuuta – Jaan Kross, virolainen kirjailija
- 1. maaliskuuta – Sylvi Salonen, suomalainen näyttelijä
- 22. maaliskuuta – Kaija Rahola, suomalainen näyttelijä
- 7. huhtikuuta – Ravi Shankar, intialainen sitar-soittaja
- 9. toukokuuta – Richard Adams, kirjailija
- 18. toukokuuta – Karol Józef Wojtyła (Paavi Johannes Paavali II) (k. 2005)
- 16. elokuuta – Charles Bukowski, kirjailija
- 22. elokuuta – Ray Bradbury, brittiläinen tieteiskirjailija
- 15. lokakuuta – Kari Suomalainen, suomalainen taiteilijaprofessori
- 9. joulukuuta – Carlo Azeglio Ciampi, Italian presidentti
- 20. joulukuuta – Väinö Linna, suomalainen kirjailija
[muokkaa] Kuolleita
- 7. tammikuuta – Aleksandr Koltšak, valkoinen venäläinen kenraali (teloitettiin)
- 26. huhtikuuta – Srinivasa Aiyangar Ramanujan, intialainen matemaatikko
- 14. kesäkuuta – Max Weber, saksalainen sosiologi (s. 1864)
- 3. syyskuuta – Kauppis-Heikki (oik. Heikki Kauppinen), kirjailija (s. 1862)
- 2. lokakuuta – Max Bruch, saksalainen säveltäjä (s. 1838)
- 23. joulukuuta – Walter Runeberg, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1838)
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Charles Guillaume
- Nobelin kemianpalkinto: Walther Nernst
- Nobelin lääketieteen palkinto: August Krogh
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Knut Hamsun
- Nobelin rauhanpalkinto: Léon Bourgeois
[muokkaa] Kirjoja
- Lakeuksien lukko – Artturi Leinonen
- Satu-Ruijan maa – Arvi Järventaus
- Putkinotkon herrastelijat – Joel Lehtonen
- Ajatar – Eino Leino
- Kodin kukka ja uhrikuusi – Eino Leino
- Syreenien kukkiessa – Eino Leino
- Klingsors letzter Sommer – Hermann Hesse
- Kolme hyvää juttua – Ilmari Kianto
- Vienan neitsyt: korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle – Ilmari Kianto
- Kotikunnaan Rilla – L.M. Montgomery