Aktiivinen galaksi
Wikipedia
Aktiivinen galaksi on galaksi, joka säteilee huomattavasti enemmän energiaa kuin mitä sen tähdet, hehkuvat kaasusumut ja pöly pystyvät säteilemään. Ylimääräinen säteily tulee yleensä tiiviistä galaksin ytimestä, josta monesti purkautuu suihkuja. Aktiiviset galaksit säteilevät tyypistä riippuen runsaasti infrapunaa, radioaaltoja, ultraviolettia, röntgensäteitä ja gammasäteitä.
Aktiivisia galakseja ovat mm. radiogalaksit, kvasaarit ja Seyfertin galaksit. Esimerkiksi Neitsyen jättiläisgalaksi M87 on aktiivinen elliptinen galaksi, josta lähtee suihku. Monilla radiogalakseilla on kaksi symmetristä "siipeä" jotka ovat syntyneet suihkusta, ja jotka säteilevät radioalueella. Tunnettu on myös elliptinen Centaurus A, jossa elliptistä galaksia ympäröi valtava pölyjuova.
[muokkaa] Miksi jotkut galaksit ovat aktiivisia?
Aktiivisen galaksin ytimestä käytetään lyhennettä AGN (engl. Active Galactic Nuclei) ja sitä ympäröivää varsinaista galaksia kutsutaan AGN:n emogalaksiksi. Monesti ytimestä lähtevät suihkut säteilevät radioalueella, ja näin havaitaan radiogalaksi tai radiokvasaari. Aktiivisen galaksin ytimessä oletetaan olevan miljoonan-miljardin Auringon massainen musta aukko, johon syöksyvä aine kuumenee ja säteilee. Mustaan aukkoon syöksyvä aine kasautuu kertymäkiekoksi. Aineen kuumeneminen synnyttää myös magneettikenttiä ns. alfa-mekanismin avulla. Magneettikentät sinkoavat ainetta valtavalla nopeudella kertymäkiekon napojen suunnassa. Täysin suihkujen syntymisen teoriaa ei tunneta. Mustan aukon ympärillä olevassa kertymäkiekossa olevan kaasun huippunopea pyöriminen keskuksen ympäri vapauttaa jopa 50% aineen massaa kaavan E=mc² mukaan vastaavasta energiasta. Esimerkiksi Auringossa tapahtuva vetyfuusio vapauttaa vain 0,7 %. Kun galaksin aktiivinen ydin on syönyt lähellään olevan kaasun, siitä tulee tavallinen galaksi. Kaikkien aktiivisten galaksien, kvasaarien, radiogalaksien ja Seyfertin galaksien perusrakenne on sama. Kohteet vain nähdään eri suunnista ja eri tavoin pölyn peittäminä.
