Alkujakso

Wikipedia

Alkujakso (alkuperiodi, alkuaika, varhainen muotoutumisvaihe) on Perun rannikon ja ylängön intiaanikulttuurin se kehitysvaihe, missä saviastioiden tekotaito ja maissinviljely yleistyivät. Se oli noin 2000-900 eaa.

Tällöin uusia suuria temppelikeskuksia ilmestyi laajalle alueelle Perun rannikolle eri jokilaaksoihin ja sisämaahan, ja aikaisemmat kasvoivat. Kausi oli ns. U-temppeleiden ja pyöreiden syvennysten kulta-aikaa. Niissä tehtiin ehkä mm. uhrirituaaleja maan ja meren jumalille, joissa uhrattiin myös ihmisiä. Laajan mittakaavan kasteluviljely ilmestyi, samoin kangaspuut.

Tätä kautta edelsi Perun esikeraamisen kauden loppuvaihe. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus näyttää lisääntyneen tällä kaudella. Cerro Sechínin sotilaiden kuvat viittaavat siihen että tuolloin olisi ollut valtioita. Kultaa alettiin takoa noin 1500 eaa siämaassa.

[muokkaa] Alkujakso

Alkujakson keskukset sijaitsivat aina veden lähellä, koska saivat ravinnostaan huomattavan osan kalastamalla ja myös viljelemällä maata autiomaaoloissa. Alkujakson alussa sosiaalinen kerrostuneisuus (ts ihmisten varallisuus- ja arvostuserot) näyttävät olleen pieniä mutta lisääntyneen loppua kohti. Näin siitä huolimatta, että rakennettiin suuria monumentteja.^[1] Saviastioiden tyylin paikallisuudesta päätellen Perun seudulla oli monia pieniä paikallisia keskuksia.

Alkujakson keskuksissa oli katkaistuja pyramideja, U:n muotoisia temppeleitä ja pyöreitä, syvennettyjä pihoja sekä temppeleissä olevia kiviveistoksia - temppeliarkkitehtuuurin piirteitä, jotka ovat esiintyneet Andeilla pitkään, mutta alkujakson rakennelmat olivat edeltäjiään suurempia, koska väestöä oli aikasempaa enemmän, ja nykyisiä rakennelmia saatettiin rakentaa entisten pohjalle. Pyramideissa oli mm. pylvässaleja, pylvässisäänkäyntejä ja porrastasanteita.

Temppeleissä suuoritettiin moninaisia rituaaleja. Niistä osa oli julmia ihmisuhrauksia. Tämän voi päätellä mm siitä että Cerro Sechinin seinäkoristeissa näkyy katkottuja ruumiinjäseniä, mm. päitä. Ehkä uhratut olivat sotavankeja.

Typillisimmät suuret rakennukset olivat vastavirtaan, itään tai luoteeseen osoittavat U:n muotoisia temppeleitä.^[2]

Ne koostuivat katkaistun pyramidin muotoisista tasanteista. U-kuvio muodostui korkeasta katkaistusta päätypyramidista, jonka huipulle vei luiska tai portaat, ja sen edessä olevan kentän sivuilla olevista pitkulaisista tasanteista. Kentällä saattoi olla monesti U:n keskellä pyöreitä tai neiliömäisiä maahan upotettuja kenttiä. Pyramidimaisten tasanteiden huipulla oli rakennuksia. Sechin Altossa tyypillisen U:n edessä on upotettu pyöreä tasanne, ja sen perässä avoin kenttä, jonka edessä taas U:n sivuja muistuttavat pitkukaiset tasanteet, joiden keskellä olevalla kentällä oli pyöreä syvennys. U-keskuksia tunnetaan noin 20, rannikon keskuksille on tyypillistä niihin liittyvien töiden jättimäisyys.

Huaca la Floridassa oli 1750-1650 eaa tehty jopa 30 hehtaarin tasanteita.

Casmanlaakso pohjoisessa näyttää olleen alkuajan keskus. Siellä yhdistyy kaksi jokea. Sen keskeisin osa oli Casmanlaakson keskus Cerro Sechin, Sechin Alto, Las Haldas. Laaksossa olivat myös Moxeque ja Huaca de los Reyes. Sechin Altossa oli viisi suurta U-aukiota. Las Haldasissa oli ainakin 400 m pituinen temppeli. Näissä suurissa keskuksissa eli ehkä tuhansia ihmisiä.

Nimenomaan tälle vaiheelle tyypillisiä olivat Kotoshin Wayra Jirca-vaihe sekä Pacopampa, Huacaloma, Chanapata Cusco laaksossa ja Qaluy Titicacan lähellä.

Chancaynlaakson San Jacinton pyramidi oli noin 2 miljoonaa kuutiometriä.

Lähellä Callejon de Huaylasin laaksossa olivat La Galgada ja Huaricoto. Chavin de Huantar on Casmanlaakson lähettyvillä vuoristossa. Se lieen perustettu tuolloin. Näin Chavin voidaan tulkita varhaisen rannikon kulttuurin etäispesäkkeeksi. On kuitenkin muistettava, että Perussakaan ei ole tutkittu edes kaikkia löytöpaikkoja huolellisesti, joten varmaa kuvaa kultturin esiintymisestä joskus 1800 eaa. ei voida rakentaa.

Vuoriston esikeraamiset Kotosh ja La Galgada laajenivat, mutteivat niin paljon kuin rannikon yhteisöt. Muutaman hehtaarin Kotosh sijaisi sisämaassa Huanucojoen laaksossa, ja siihen liittyi uhraamiskultti. Se kukoisti noin 1400 eaa. Kotosh perustettiin jo esikeraamisella ajalla joskus 2500 tai 2200 eaa.

Alkujakso näyttää loppuneen dramaattisesti, Las Haldasin porrastyö jäi kesken noin 900-700 eaa. Kyse voi olla ilmastonmuutoksesta, joka ajoi kansan kapinaan vallassa ollutta pappisvaltaa vastaan, kun ruoka loppui, tai valloitusretkestä jonka suoritti vikamieline intiaanikulttuuri. Näihin aikoihin maissin viljely alkoi Perun rannikolle.^[3]

[muokkaa] Perun alkujakson keskuksien ajoituksia

Paikka	Jokilaakso	Vuotta sitten vanhin, nuorin
Las Haldas	Casma	3960 ± 80 2360 ± 90
Cerro Sechín	Casma	3820 ± 50 2100 ± 160
Chupacigarro (Caral)	Supe	3815 ± 90
Chupacigarro Chico	Supe	3815 ± 140
La Florida	Rimac	3810 ± 170 3645 ± 120
El Paraíso	Chillón	3790 ± 100 3020 ± 60
Cerro Obrero	Santa	3690 ± 60
Huaca de los Reyes	Moche	3680 ± 80 2800 ± 60
Salinas de Chao	Chao	3600 ± 90
Mina Perdida	Lurín	3520 ± 100 2870 ± 90
Huaca Herederos Chica	Moche	3450 ± 70 3040 ± 80
Sechín Alto	Casma	3400 ± 100
Garagay	Rimac	3340 ± 70 2730 ± 70
Huaca Lucia	La Leche	3273 ± 163
Cardal Lurín	3120 ± 90	2690 ± 90
Purulén	Zaña	3120 ± 80