Ampumahiihto
Wikipedia
Ampumahiihto on talviurheilulaji, jossa on yhdistetty kaksi urheilulajia: maastohiihto ja ammunta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ampumahiihdon perinteet juontavat osittain metsästys- sekä sodankäyntitaitoihin. Arktisissa talvioloissa metsästävän tai taistelevan armeijan tuli kyetä ampumaan rasittavan hiihdon jälkeen tarkasti.
Tiettävästi ensimmäinen ampumahiihtoa muistuttanut kilpailu käytiin vuonna 1767 norjalaisten rajavartioston sotilaiden välillä. Asteittain laji kasvatti suosiotaan Skandinaviassa sotilaiden harjoittelumenetelmänä. Ampumahiihdon esiaste, sotilaspartiohiihto oli talviolympialaisten kisaohjelmassa (monien lähteiden mukaan näytöslajina) neljä kertaa: 1924, 1928, 1936 ja 1948.
Ensimmäiset nykyaikaisen ampumahiihdon MM-kilpailut käytiin vuonna 1958 ja laji oli olympialaisten virallisessa kisaohjelmasssa 1960 Squaw Valleyn kisoissa.
[muokkaa] Sääntöjä
Ampumahiihdossa hiihdetään vapaalla hiihtotavalla. Käytettävä ase on pienoiskivääri, jota kuljetetaan hiihdettäessä selässä. Juniori-ikäiset eivät kanna asetta selässään, vaan ase on hiihdon ajan ampumapaikalla. Ase tulee selkään 19-vuotiaiden sarjoissa, sekä tytöillä, että pojilla. Uusimmissa asemalleissa on varmistin, mutta se ei ole pakollinen varuste. Harvoilla se on, vielä harvemmat sitä käyttävät. Optiset tähtäimet eivät ole sallittuja; tähtäimenä käytetään diopteritähtäimiä. Diopteritähtäimet koostuvat kahdesta osasta, etu- ja takatähtäimestä. Takatähtäin on vain reikä, jonka läpi katsotaan etutähtäimeen, missä itse tähtäin sijaitsee. Lippaaseen mahtuu viisi panosta. Jos varapanoksia joutuu käyttämään, ne täytyy ladata aseeseen yksitellen.
Ampumahiihdossa ammutaan makuuasennosta sekä pystyasennosta. Molemmista asennoista ammuttaessa ampumamatka on sama (50 metriä), mutta taulun osuma-alue on erikokoinen. Pystyasennosta ammuttaessa osuma-alueen koko on 11,5 senttimetriä ja makuuasennosta ammuttaessa 4,5 senttimetriä. Taulun kaatumiseen, riittää kun puoli luotia osuu tauluun. Ohilaukauksen sattuessa kilpailija joutuu sakkokierrokselle tai saa sakkominuutin kilpailumuodosta riippuen. Jokaisella ampumapaikalla on viisi taulua, joiden alas ampumiseen on käytettävissä viisi panosta. Yksilölajeissa sallitaan varapanokset vain jos aseeseen tulee syöttöhäiriö. Viesteissä on käytettävissä 5+3 panosta viiden taulun alas ampumiseen eli kolme varapanosta, jotka on ladattava aseeseen ja ammuttava yksitellen.
[muokkaa] Kilpailumuodot
Seuraavien kilpailumuotojen matkat ovat aikuisten sarjojen mukaan.
[muokkaa] Normaalikilpailu
Normaalimatkan pituus on miehillä 20 kilometriä ja naisilla 15 kilometriä. Lähtö tapahtuu lähettämällä kilpailijat matkaan yksitellen 30 sekunnin välein. Normaalimatkaan kuuluu neljä ammuntaa. Ensin on makuuammunta, seuraavaksi pystyammunta, sen jälkeen jälleen makuuammunta ja lopuksi pystyammunta. Jokaisesta ohilaukauksesta lisätään hiihtoaikaan yksi sakkominuutti.
[muokkaa] Pikamatka
Pikamatkan (kutsutaan myös sprintiksi) pituus on miehillä 10 kilometriä ja naisilla 7,5 kilometriä. Lähtö tapahtuu lähettämällä kilpailijat matkaan yksitellen 30 sekunnin välein. Pikamatkaan kuuluu kaksi ammuntaa. Ensin on makuuammunta, jonka jälkeen on pystyammunta. Jokaista ohilaukausta kohti joutuu kiertämään kerran sakkoringin, jonka pituus on 150 metriä.
[muokkaa] Takaa-ajo
Takaa-ajokilpailuun lähdetään pikamatkalla syntyneiden aikaerojen mukaisesti. Pikamatkan voittaja lähtee ensimmäisenä, toinen toisena ja niin edelleen. Kilpailuun pääsee yhteensä 60 pikakilpailun parasta. Matkan pituus on miehillä 12,5 kilometriä ja naisilla 10 kilometriä. Kilpailumuotoon kuuluu neljä ammuntaa. Kaksi ensimmäistä ammuntaa tapahtuu makuulta ja kaksi viimeistä ammuntaa pystystä. Jokaista ohilaukausta kohti joutuu kiertämään kerran sakkoringin, jonka pituus on 150 metriä.
[muokkaa] Yhteislähtö
Yhteislähtökilpailussa (kutsutaan myös massastartiksi) kilpailijat lähtevät kilpailumuodon nimen mukaisesti matkaan yhtä aikaa. Matkan pituus on miehillä 15 kilometriä ja naisilla 12,5 kilometriä. Kilpailumuotoon kuuluu neljä ammuntaa. Kaksi ensimmäistä ammuntaa tapahtuu makuulta ja kaksi viimeistä ammuntaa pystystä. Jokaista ohilaukausta kohti joutuu kiertämään kerran sakkoringin, jonka pituus on 150 metriä. Kilpailuun pääsee maailmancupin sen hetken 30 parasta ja jos niistä jää osa pois, sitä täydennetään niin, että 30 lähtee lopulta matkaan.
[muokkaa] Viesti
Viestikilpailu käydään neljästä kilpailijasta muodostuvien joukkueiden välillä. Joukkueiden ensimmäiset viestinviejät lähtevät matkaan yhteislähtönä. Vaihdot viestissä tapahtuvat koskettamalla kädellä seuraavaa viestinviejää. Jokaisen viestiosuuden pituus on miehillä 7,5 kilometriä ja naisilla 6 kilometriä. Jokainen viestinviejä käy ampumassa kahdesti. Ensin makuulta ja sen jälkeen pystystä. Viesti on ainoa kilpailumuoto, jossa on käytettävissä varapanoksia. Jos kilpailija ei saa tauluja alas viidellä panoksella, voi hän käyttää kolme varapanosta. Varapanokset on kuitenkin ladattava aseeseen ja ammuttava yksitellen. Jos vielä kolmen varapanoksen jälkeenkin on tauluja pystyssä, joutuu kilpailija kiertämään jokaista pystyyn jäänyttä taulua kohden yhden sakkoringin, jonka pituus on 150 metriä.
[muokkaa] Lajin luonne
Vaikka ampumahiihdossa onkin kaksi lajia yhdistetty, on niistä hiihto lopputuloksen kannalta merkittävämpi osa-alue. Vaikka kilpailija pudottaisi kaikki taulut, mutta hiihtää huonosti, ei hän usein ole kovinkaan korkealla sijalla. Silti ohilaukauksiinkaan ei ole varaa edes viestissä, sillä yksi varapatruuna vie aikaa noin 15 sekuntia.
Ammunnassa huomioon otettava seikka on myös se, että hiihtäjä on ampuessaan hengästyneessä tilassa. Onkin tavallista, että hiihtäjä jo ennen ammuntapaikkaa löysää hieman vauhtiaan ja tasaa hengitystään näin valmistautuen ammuntasuoritukseen. Ammuntapaikalle tultaessa kilpailijan sydämen pulssi on noin 160, ja sieltä lähtiessä 140.
Myös ammuntaan käytettävä aika on olennainen, sillä ampuessa aika kuluu koko ajan. Makuuammunta vie aikaa puolisen minuuttia, pystyammunta vähän vähemmän, koska ampuma-asennon ottaminen on yksinkertaisempaa. Toisinaan ammunnassa tapahtuu häiriöitä. Esimerkiksi luodin jäädessä piippuun ajanotto pysäytetään, ja asehäiriön poistamiseen kulunut aika hyvitetään. Kuitenkaan esimerkiksi piippuun jääneestä hylsystä ei saa hyvitystä.
Ei ole täysin harvinaista, että kilpailija adrenaliinin virratessa suonissaan unohtaa sakkokierrokset. Tällöin IBUn (International Biathlon Union) säännöt määräävät, että loppuaikaan lisätään 2 minuuttia jokaisesta kiertämättömästä sakkokierroksesta. Kilpailija saattaa myös ampua väärään tauluun, jolloin kaikki laukaukset luetaan ohi ammutuiksi.
[muokkaa] Kansainväliset kilpailut
Ampumahiihdossa kilpaillaan kauden aikana ampumahiihdon maailmancupissa. Arvokisatasolla ampumahiihdossa kilpaillaan olympialaisissa ja ampumahiihdon MM-kilpailuissa. Ampumahiihto ei siis ole osa hiihdon MM-kilpailuja vaan Kansainvälinen ampumahiihtoliitto (IBU) järjestää omat maailmanmestaruuskilpailut vuosittain lukuun ottamatta olympiavuosia.
[muokkaa] Lajin valtiaat
Pitkään lajissa olivat vahvoja Neuvostoliitto ja Saksan demokraattinen tasavalta (DDR). Nykyään lähes kaikilla merkittävillä hiihtomailla on kohtuullinen ampumahiihtojoukkue. Menestystä on viime vuosina ollut kosolti sellaisilla mailla kuin Norja, Saksa, Valko-Venäjä ja Ranska, ja 2000-luvun valovoimaisimpia tähtiä ovat olleet norjalainen Ole Einar Bjørndalen, ruotsalainen Magdalena Forsberg, Saksalainen triplaolympiavoittaja Michael Greis sekä ranskalainen Raphaël Poirée.
[muokkaa] Suomen ampumahiihtokeskuksia
- Ahvenisto, Hämeenlinna
- Kontiolahden ampumahiihtokeskus. Vuoden 1999 MM-kilpailut, vuosittain maailmancupin osakilpailuja. Jäähdytetty latu käytössä jo lokakuussa.
- Pärnävaara, Liperi
- Lahden hiihtokeskus, MM-kisat 1981, miesten viestin MM-kisa 2000
- Vuokatti, Sotkamo
[muokkaa] Katso myös
- Hirvenhiihto
- Pilkkihiihto
