1948

Wikipedia

Vuosisadat: 1700-luku 1800-luku 1900-luku 2000-luku 2100-luku

Vuosikymmenet: 1880-luku 1890-luku 1900-vuosikymmen 1910-luku 1920-luku 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-vuosikymmen 2010-luku

Vuodet: 1899 1900 1901 1902 1903 1904 1905 1906 1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

[muokkaa] Tapahtumia

1. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan rautatiet kansallistettiin.
1. tammikuuta – Arabimilitantit piirittivät Jerusalemin vanhan kaupungin juutalaisalueen.
1. tammikuuta – Italian tasavaltainen perustuslaki astui voimaan.
4. tammikuuta – Burma sai itsenäisyyden Britanniasta.
17. tammikuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä Jaavalla.
26. tammikuuta – Lääkäriksi itseään väittänyt mies myrkytti 12 tokiolaisen pankin 15:stä työntekijästä ja ryösti löytämänsä rahat. Teosta tuomittiin Sadamichi Hirasawa.
30. tammikuuta – Intian pasifistijohtaja Mahatma Gandhi murhattiin.
4. helmikuuta – Ceylon (myöhemmin Sri Lanka) sai itsenäisyyden. Kuningas Yrjö VI jäi Ceylonin kuninkaaksi ja valtion päämieheksi.
24. helmikuuta – Kommunistipuolue otti vallan Tšekkoslovakiassa.
10. maaliskuuta – Tšekkoslovakian ulkoministeri Jan Masaryk kuoli pudottuaan toimistonsa ikkunasta. Tapaus leimattiin itsemurhaksi.
3. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman allekirjoitti viiden miljardin dollarin Marshall-avun 16 maalle.
9. huhtikuuta – Populistisen presidenttiehdokkaan Jorge Eliécer Gaitánin salamurha aloitti väkivaltaiset mellakat Bogotássa (Bogotazo) ja kymmenvuotisen väkivallan aallon koko Kolumbiassa (La violencia), jossa yli 300 000 ihmistä tapettiin.
9. huhtikuuta – Deir Yassinin verilöyly Palestiinassa, juutalaisten Irgun- ja Lehi-taistelujärjestöt hyökkäsivät arabisiviilejä vastaan, 107–120 ihmistä sai surmansa.
1. toukokuuta – 213 kommunistia teloitettiin Kreikassa.
11. toukokuuta – Luigi Einaudista tuli Italian presidentti.
14. toukokuuta – Israelin valtio julistettiin perustetuksi.
15. toukokuuta – Egypti, Transjordan, Libanon, Syyria, Irak ja Saudi-Arabia aloittivat sodan Israelia vastaan.
18. toukokuuta – Ensimmäinen Kiinan tasavallan lakiasäätävä kokous kokoontui Nanjingissa.
21. kesäkuuta – Saksan markasta tuli Saksan liittotasavallan virallinen valuutta.
24. kesäkuuta – Berliinin saarto alkoi Neuvostoliiton katkaistua tiet ja rautatiet Länsi-Berliiniin.
28. kesäkuuta – Kominform syytti Jugoslavian kommunistipuoluetta marxismi-leninismin hylkäämisestä ja neuvostovastaisesta asenteesta. Välirikko Jugoslavian ja Neuvostoliiton suhteissa.
28. kesäkuuta – Yhdysvallat, Britannia ja Ranska aloittivat kaikkiaan 324 päivää kestäneet ilmakuljetukset Länsi-Berliinin huoltamiseksi.
5. heinäkuuta – National Health Service aloitti toimintansa. Britannian hallitus otti vastuun kaikesta maan terveydenhuollosta ja tarjosi kaikille ilmaiset palvelut kansallistettuaan kunnalliset ja vapaaehtoisvoimin toimivat sairaalat.
15. heinäkuuta – Italian kommunistipuolueen pääsihteerin Palmiro Togliattin murhayritys aloitti lakkojen sarjan.
20. heinäkuuta – Kylmä sota: presidentti Harry S. Truman määräsi ensimmäisen rauhanajan sotaväenoton Yhdysvalloissa välien viilentyessä Neuvostoliittoon.
24. heinäkuuta – Suuri öljypalo Naantalin satamassa.
26. heinäkuuta – Rotusyrjintä lopetettiin Yhdysvaltain armeijassa.
12. elokuuta – USA tunnusti Etelä-Korean hallituksen.
19. elokuuta – Neuvostojoukot ampuivat saksalaisia Berliinin saartoa vastustaneita mielenosoittajia.
6. syyskuuta – Julianasta tuli Alankomaiden kuningatar Wilhelminan erottua terveyssyistä.
17. syyskuuta – Israelilainen Lehi-taistelujärjestö murhasi kreivi Folke Bernadotten.
7. lokakuuta – Kuopiolaisen Silvo Sokan "rakettilento" aiheutti sensaation tiedotusvälineissä.
28. lokakuuta – Neuvostoliitto veti lähettiläänsä Jugoslaviasta, monet muut kommunistimaat seuraavat päätöstä.
2. marraskuuta – Harry S. Truman voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Thomas E. Deweyn.
12. marraskuuta – Tokiossa sotasyyllisyysoikeudenkäynti tuomitsi seitsemän syytettyä kuolemaan, mukaan lukien kenraali Hideki Tojon.
10. joulukuuta – Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi Yleisen ihmisoikeuksien julistuksen.
28. joulukuuta – Egyptin pääministerin Mahmud Fahmi Nokrashin murhattiin.
31. joulukuuta – Suomen Neuvostoliitolle kokonaan pakkoluovuttamat kunnat tuli lakkauttaa viimeistään tänä päivänä.