Angina pectoris
Wikipedia
Angina pectoris (lat. angere, "ahdistaa, tukahduttaa" ja lat. pectus, "rinta") on sydänlihaksen hapenpuutteesta johtuvaa kohtauksittain esiintyvää rasitusrintakipua. Se liittyy tavallisesti sepelvaltimotautiin ja onkin sen keskeinen oire. Angina pectoris -kipu kestää yleensä yhdestä viiteen minuuttia.lähde? Nitroglyseriinitabletin ("nitro") ottaminen saa kivun häviämään lähes välittömästi, ja sitä voidaan käyttää myös ennaltaehkäisevästi. Kipu tuntuu yleensä rintalastan takana keskellä rintaa ahdistavana, puristavana tai polttavana. Muun muassa tupakointi, diabetes ja korkea verenpaine lisäävät angina pectoris -kohtauksen saamisen riskiä.
Angina pectoris -kipu säteilee usein käsivarsiin, tavallisimmin vasemman olkavarren sisäsivulle tai jopa sormenpäihin asti; muita tyypillisiä paikkoja ovat oikea käsivarsi, sydänala ja kaula. Kivun sijaintia ei voi tarkoin osoittaa, vaan se on laaja-alaista ja vaikeasti paikallistettavaa. Tämä johtuu siitä, että sydämen kipuaistimukset kulkevat somaattisen hermoston sijasta autonomisen hermoston kipuratoja pitkin. Yleensä angiinakipu alkaa hyvin lievänä. Rasituksessa se kasvaa ja rasituksen päättyessä katoaa vähitellen.
Angina pectoris pysyy usein pitkiäkin aikoja täysin muuttumattomana ja potilas oppii tuntemaan omat rajansa. Tällaista tilannetta kutsutaan stabiiliksi eli vakaaksi angina pectorikseksi, ja vakaus saattaa jatkua jopa kymmeniä vuosia. On kuitenkin mahdollista, että tilanne muuttuu yhtäkkiä ja kipua alkaa ilmaantua pienemmässä rasituksessa, jopa levossa. Nitroglyseriinikään ei välttämättä enää auta kuin ennen. Tällöin angiinasta on tullut epästabiili ja se saattaa ennakoida sydäninfarktia.
Angina pectoris alkaa aina kivuttomana, ja kipu onkin oikeastaan vasta varsin myöhäinen oire. Jo kivuttomassa vaiheessa voidaan havaita EKG-muutoksia. Holter-tutkimuksissa kivuton angina pectoris on neljä kertaa yleisempää kuin tavallinen.
Vaikka sepelvaltimo olisi ahtautunut, saattaa sen kautta kulkeva verimäärä riittää lepotilassa. Rasituksen alla sydän alkaa kuitenkin tehdä enemmän työtä ja näin ollen tarvitsee enemmän veren kuljettamaa happea. Tavallisesti tämä korvautuu sepelvaltimoiden laajentumisella, mutta ateroskleroosin aiheuttama kovettuminen estää sen. Lisäksi laajenemisen laukaisevan typpioksidin tuotannon heikentyminen vaikuttaa asiaan; se voi aiheutua ateroskleroosin lisäksi tupakoinnista, veren liian suuresta sokeri- tai kolesterolipitoisuudesta tai korkeasta verenpaineesta.
Angiinakivusta käytetään myös nimityksiä stenokardia (kreik. stenos, "ahdas" ja kreik. kardia, "rinta") ja sydänkouristus.
[muokkaa] Lähteet
- Markku S. Nieminen, Maija Kaartinen, Juhani Partanen, Matti Romo, Timo Strandberg ja Hannu Vanhanen (2000): Suomalaisen sydänkirja, s. 80–96. Tammi. ISBN 951-31-1616-6.
