Aortta-aneurysma

Wikipedia

Aortta-aneurysma on aortan pullistuma. Aortan aneurysmat ovat yleisimpiä munuaisvaltimotason alapuolella, mutta niitä voi esiintyä missä tahansa kohdassa aortaa. Aorta-aneurysmien merkittävimmät riskitekijät ovat samat kuin ateroskleroosin, eli tupakointi, miessukupuoli, ikä, korkea verenpaine ja korkea veren kolesteroli. Nykyään ajatellaankin, että valtaosa aortta-aneurysmita syntyykin ateroskleroottisen tautiprosessin seurauksena. Tiedetään kuitenkin, että aortta-aneurysma voi syntyä myös infektion (esim. kupan) seurauksena. Nykyään kuitenkin infektion seuraksena syntyneet aneurysmat ovat länsimaissa suuri harvinaisuus.

Aortta-aneurysma voi tuntua vatsan alueella pulsoivana pullistumana, mutta se on tavallisesti oireeton kunnes se puhkeaa. Aneurysman puhkeaminen on hengenvaarallinen tilanne. Suuri osa potilaista kuolee jo ennen kuin he pääsevät sairaalaan, ja sairaalaan päässeistäkin vain osa selviää hengissä. Aneurysman puhkeamisen riski on sitä suurempi, mitä suurempi aneurysman halkaisija on.

Aortta-aneurysmien tiedetään kasvavan hitaasti vuosien kuluessa. Nykyään aneurysman pyritään yleensä leikkaamaan kun niiden halkaisija on noin 5cm tai jo aiemmin jos niiden on seurannassa huomattu kasvavan tavanomaista nopeammin. Sekä puhjenneen aneurysman korjausleikkauksessa että elektiviisessä korjausleikkauksessa aortan laajentunut osa korvataan vahvalla esim. Dacronista punotulla putkella. Vaihtoehtoisesti aneurysma voidaan korjata myös katerin kautta laajentumakohtaan uitettavalla stentillä. Valittu menetelmä riippuu potilaan kunnosta ja hoitavan lääkärin harkinnasta. Myös elektiivisiin korjausleikkauksiin liittyy mm. halvaantumisen ja kuoleman riski. Tästä syystä lääkärit pyrkivät kaiken aikaa kehittämään keinoja, joilla he voisivat tunnistaa ne potilaat, joilla on poikkeuksellisen suuri riski saada aneurysman repeämä.