Armi Ratia
Wikipedia
Armi Ratia (o.s. Airaksinen, s. 13. heinäkuuta 1912, Pälkjärvi – k. 3. lokakuuta 1979, Helsinki) oli Marimekko Oy:n perustaja ja tunnetuimpia suomalaisia naisyrittäjiä.
Armi syntyi Laatokan Karjalassa, hänen vanhempansa olivat kauppias Matti ja kansakoulunopettaja Hilma (o.s. Korvenoja) Airaksinen. Vuonna 1935 hän meni naimisiin everstiluutnantti ja yrittäjä Viljo Ratian kanssa. Pariskunta sai kolme lasta: Ristomatti, Anttimatti ja Eriika (Gummerus).
Armi Ratia opiskeli tekstiilisuunnittelijaksi taideteollisuuskeskuskoulussa ja hänellä oli oma kutomo Viipurissa vuosina 1935—1939. Sodan aikana 1939—1941 hän työskenteli toimistovirkailijana puolustusministeriössä. Sen jälkeen hän meni töihin copywriteriksi mainostoimisto Erva-Latvala Oy:hyn. Vuonna 1949 hän siirtyi miehensä omistamaan Printexiin, joka myi aluksi vahakankaita, myöhemmin moderneja vaatteita ja kankaita.
Vuonna 1951 Armi Ratia perusti yhdessä vaatesuunnittelija Riitta Immosen kanssa MarimekkoOy:n, jonka tarkoituksena oli suunnitella ja markkinoida Printexin kankaita. Salaa vaimoltaan Viljo Ratia lunasti Immosen osakkeet. Printex meni 1953 konkurssiin, mutta konkurssipesä jatkoi toimintaa ja Armi Ratiasta tuli sen pääosakas. Samana vuonna Marimekkoon palkattiin suunnittelijaksi Vuokko Nurmesniemi.
Marimekon nousu alkoi 1950-luvun lopulla, kun tuleva Yhdysvaltain presidentin vaimo Jacqueline Kennedy poseerasi Life-lehdessä Marimekon vaatteissa. Erityisesti kulttuuri- ja älymistöpiirit ottivat Marimekon tuotteet omikseen. 1960-luvun alussa Ratia innostui Marikylä-projektista, jonka ajatuksen oli rakentaa "maailmankylä", joka toimisi Printexin ja Marimekon tuotesuunnittelun laboratoriona ja henkilöstön tukikohtana. Projektin ja ylellisen elämän huikeat kulut söivät Ratian yritysten kannattavuutta ja vuonna 1966 Marimekko ja Printex yhdistettiin kokonaisuuden hallitsemiseksi. 1960-luvun lopulla yhtiötä saneerattiin rankalla kädellä.
Samaan aikaan taloudellisen ahdingon kanssa syntyi Annika Rimalan suunnittelema Tasaraita-vaatesarja, josta tuli huikea menestys. 1970-luvun alussa Ratia alkoi lisensoida Marimekko-designia ulkomaille ja teki Marimekosta kansainvälisen franchise-ketjun. Yritys nousi uudelleen kannattavaksi. Vuonna 1974 Marimekko sai tasavallan presidentin vientipalkinnon ja yritys listautui pörssiin. Ratian kuoltua Marimekon osake-enemmistö siirtyi hänen lastensa nimiin.
