Atomismi
Wikipedia
Atomismi on sekä
- 1 filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki materia koostuu jakamattomista pienelementeistä, että
- 2 psykologinen suuntaus, jossa henkisiä ilmiöitä tutkitaan erillisinä pienelementteinä.
Fysiikassa ja filosofiassa atomismi eli atomioppi on käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva koostuu atomeista. Laajassa mielessä atomistinen on jokainen teoria, joka väittää kokonaisuuden rakentuvan ja selittyvän yksinomaan muuttumattomista perusosasista.
Psykologiassa ja tietoteoriassa atomismi korostaa käsitystä, että jokainen käsite ja esitystapa voidaan palauttaa osaksi perusaistimuksia. Atomismin mukaan perusaistimukset saavat alkunsa, kun aistinelimet rekisteröivät ulkopuolelta tulevia vaikutuksia.
[muokkaa] Antiikin atomistit
Atomistit oli esisokraattisten filosofien ryhmä antiikin Kreikassa. Atomiopin isänä pidetään Leukipposta. Tunnetuin atomisti oli tämän oppilas Demokritos, joka kehitti ensimmäisenä teorian atomeista, jakamattomista perusyksiköistä.
[muokkaa] Klassinen fysiikka ja atomioppi
Klassinen fysiikka ja kemia omaksuivat 1800-luvun loppupuolella atomiopin ja 1900-luvun alussa moderni fysiikka loi atomiteorian, kunnes myös itse atomi löydettiin ja hajotettiin alkeishiukkasiksi.
Atomin pirstominen osiin, mitä kansankielellä kutsuttiin "aineeksi joka katosi", sai aikaan sen, että monet hylkäsivät aineellisen todellisuuskäsityksen. Vielä useammat eivät enää halunneet keskustella ontologiasta eli siitä, mistä todellisuus koostuu. Nykyisen aineellisen todellisuuskäsityksen mukaan todellisuus koostuu alkeishiukkasista ja niiden liikkeestä.
