Bitti
Wikipedia
Bitti (englanniksi bit, eli binary digit, ”binäärinumero”) on tietotekniikassa informaation pienin osanen. Yksittäisellä bitillä on kaksi mahdollista, toisensa poissulkevaa tilaa. Tyypillisesti bitin arvo on joko 0 tai 1. Bitti lyhennetään b, mutta siitä käytetään usein selkeyden vuoksi ilmaisua bit.
Kahdella bitillä voi esittää neljä vaihtoehtoista tilaa (00,01,10,11). Vaihtoehtoiset tilat (esimerkiksi luvut) ja bitit liityvät toisiinsa kaavalla tilojen määrä = 2bitit. Esimerkiksi:
- 1 bitti = 21 = 2 tilaa
- 2 bittiä = 22 = 2 · 2 = 4 tilaa
- 8 bittiä = 28 = 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 · 2 = 256 tilaa
- 16 bittiä = 216 = 65 536 tilaa
- 32 bittiä = 232 = 4 294 967 296 tilaa
Jos haluamme koodata kaikki Suomen asukkaat yksiselitteisesti, tarvitaan siis jokaista suomalaista kohti vähintään 23-bittinen koodi (n. 8 miljoonaa vaihtoehtoa).
Spekuloiduissa kvanttitietokoneissa käytettäisiin bittien asemesta kubitteja. Kun bitti voi olla vain joko tilassa 0 tai 1, niin kubitti voi samanaikaisesti olla molemmissa tiloissa ts. näiden tilojen ns. superpositiossa.
Tavu koostui aikaisemmin vaihtelevasta määrästä bittejä, mutta nykyään sen koko on vakiintunut kahdeksaan bittiin.
[muokkaa] Bitin monikerrat
Bitin monikertoina voidaan käyttää SI-järjestelmän mukaisia kymmenkantaisia kerrannaisyksiköitä kilo-, mega-, giga-, jne. tai binäärijärjestelmän kahden potensseja kibi-, mebi-, gibi-, jne.
Binäärikantaisten yksiköiden lyhenteet ovat Ki, Mi, Gi jne. Yksi kibibitti (Kibit tai Kib) on 210 = 1 024 bittiä, mebibitti (Mibit tai Mib) 220 = 1 048 576 bittiä ja gibibitti (Gibit tai Gib) 230 = 1 073 741 824 bittiä. Binäärikerrannaisyksiköt kuuluvat IEC:n vuonna 1998 hyväksymään standardiin.
Muistipiirien kapasiteetti ilmoitetaan käyttäen kahden potensseja, gigabitin muistipiiriin mahtuu 1 073 741 824 bittiä. Tietoliikennekapasiteetti taas ilmoitetaan yleensä kymmenkantaisilla kerrannaisyksiköillä, gigabitin yhteyttä myöden voidaan siirtää 1 000 000 000 bittiä sekunnissa.
