Boris Berezovski
Wikipedia
Boris Abramovitš Berezovski (ven. Борис Абрамович Березовский, s. 23. tammikuuta 1946) on venäjänjuutalainen liikemies ja oligarkki. Nykyisin hänen virallinen nimensä on Platon Elenin elämäänsä perustuneen elokuvan päähenkilön mukaan. [1]
Berezovski opiskeli metsätaloutta ja matematiikka. Hän valmistui tohtoriksi 1983 ja liittyi tiedeakatemian jäseneksi 1991. Liiketoimintansa Berezovski aloitti perestroikan aikaan vuonna 1989 harjoittamalla valtion AvtoVAZ-tehtaan autojen (mm. Lada) jälleenmyyntiä laillisin mutta myös laittomin keinoin. 1990-luvun alun villeinä vuosina monien muiden liikemiesten tavoin myös Berezovski joutui venäläisten mafiaryhmien kanssa hankaluuksiin, koska hänen uskottiin tehneen yhteistyötä noihin aikoihin vaikutusvaltaisen Moskovan tšetšeenimafian kanssa. Hänet on yritetty murhata monesti, esimerkiksi vuonna 1994 autopommilla.
Boris Jeltsinin kaudella hän oli yksi presidentin lähipiiriin kuuluneista liikemiehistä. Hän saavutti valtaa useissa entisissä valtionyhtiöissä, mukaan lukien AvtoVAZ, Aeroflot ja öljy-yhtiöitä, joista yksityistettiin Sibneft ja sai hallintaansa Venäjän suurimman tiedotusvälineimperuimin, muun muassa ORT-televisiokanavan ja Izvestija-sanomalehden, joiden tuella oli merkittävä vaikutus Jeltsinin uudelleenvalintaan 1996.
Berezovski oli kansallisen turvallisuusneuvoston jäsen neuvoteltaessa vuoden 1994 rauhaa Tšetšeniaan. Hän toimi lyhyen aikaa IVY:n pääsihteerinä ja valittiin duumaan 1999.
Berezovski tuki Vladimir Putinin presidentinvaalikampanjaa 2000. Hän kuitenkin vastusti Toista Tšetšenian sotaa ja Putin aloitti hänen liiketoimiensa tutkimisen, jolloin Berezovski erosi protestina duumasta ja ilmoitti lähtevänsä maanpakoon Lontooseen. Berezovskin media kritisoi Putinia voimakkaasti mm. Kurskin onnettomuuden hoidosta. Hallitus painosti häntä luopumaan kahdesta valtakunnallisesta TV-kanavasta ja monista muista yrityksistään. Berezovskia syytetään Venäjällä petoksista ja korruptiosta. Hänelle myönnettiin vuonna 2003 poliittinen turvapaikka Britanniassa, eivätkä Venäjän luovutusvaatimukset ole tuottaneet tulosta.
Amerikkalainen journalisti Paul Klebnikov kirjoitti Berezovskin elämäkerran nimellä Godfather of the Kremlin: The Decline of Russia in the Age of Gangster Capitalism, ISBN 0156013304, syyskuussa 2000. Klebnikovin kirja väitti Berezovskilla olevan yhteyksiä tšetšeenimafiaan ja sotaherroihin. Hänet murhattiin marraskuussa 2004.
Berezovski on syyttänyt Venäjän turvallisuuspalvelua, FSB:tä ja Putinia pommi-iskuista 1999, jotka johtivat toiseen Tšetšenian sotaan.
