Carrowmore
Wikipedia
Carrowmore on kivikautinen löytöpaikka Irlannin pohjoisrannikolla Knocknarean niemimaalla Luoteis-Irlannissa, Sligon kreivikunnassa. Se on Irlannin laajin, ja luultavasti myös vanhin megaliittinen löytöpaikka. Alueella on 30 megaliittikäytävähautaa ja jälkiä 25 haudasta haudoista 1,5 neliömailin alalta. Haudat ovat yleensä "dolmenympyröitä", pieniä dolmeneita, joiden ympärillä 12-15 metrin pääsä siirtolohkarekehiä. Haudat ovat soikion muotoisesti suurimman rakannelman, Listoghiln-haudan ympärillä. Hautoihin vie monesti "dolmen-sisäänkäynti", kiviparien ympäröimä väylä. Tätä paikkaa pidetään hyvin vanhana megaliittipaikkana, se on rakennettu suurelta osaltaan 4300-3500 eaa neoliittisella kaudella liittyen ensimmäisiin maanviljelijöihin. Jotkut ajoituksen ja mikroliittilöydöt viittaavat jopa mesoliittikauteen aikaan 5400 eaa. ruotsalaisten haudassa 52A tekemien löytöjen mukaan. Paikalta on tehty 7500 eaa ikäisiä mesoliittikauden löytöjä.
Keskushauta Listoghil eli Hauta 51 (Tomb 51) ajoitetaan aikaan 3600 eaa. Näihin aikoihin paasiarkkutyyppisen haudat yleistyivät Euroopassa. <--Tieteen kuvalehti tammikuu 2007-->
[muokkaa] Carrowmoren megaliitit
Alussa megaliittihautoja oli ehkä 100, jopa 200 noin 1,5 km² alalla. Carrowmoresta on löydetty osterin kuoria. Haudoissa on runsaasti avaamattomia ostereita ja simpukoita sekä sarvista ja hampaista tehtyjä esineitä. Carrowmoressa esiintyy tyypillinen megaliittien kaava: kumpuhauta, jossa ristinmuotoinen kolmen kammion ryhmä keskellä, kiviladotut kummun reunat.
[muokkaa] Carrowmore 4
Carrowmore 4 (Carrowmore, paikka 4) on luultavasti vanhin megaliitti ja käytävähauta, rakennettu noin 4600 eaa., tai ainakin 4300-3500 eaa. Paikka on hautauspaikka. Sieltä on löydetty poltettuja ihmisen luita ja hirvensarivsia neuloja. Carrowmoren varhaiset haudat on joissin yhteyksissä kytketty mesoliittiseen kalastuskulttuuriin, yleensähän megaliitit liitetään neoliittiseen maanviljelykulttuuriin.
