Megaliitti

Wikipedia

Megaliitit ovat suuria kiviä (Kreikan megas suuri, lithos kivi) joista tehtiin esihistoriallisella ajalla rakennelmia ilman laastia ja sementtiä. Megaliittirakenteet voivat olla myös etäällä olevien pystykivien ryhmiä tai yksittäisiä pystykiviä.

Megaliittikivet saattoivat olla metrien läpimittaisia ja painaa kymmeniä tonneja. Kiviä siirreltiin mm. suurten tukkien ja köysien avulla. Vastoin joidenkin kirjailijoiden väitteitä, on tehty kokeita joissa suuriakin kiviä on onnistuttu siirtämään ihmisvoimin.

Yleensä megaliiteista puhuttaessa tarkoitetaan Länsi-Euroopan megaliittirakannelmia.

Megaliitit jaetaan kahteen ryhmään: haudat ja niiden lähellä sijaitsevat seremoniakeskukset. Megaliittihautoja ovat kumpujen sisässä olevat käytävähaudat, dolmenit ja paasiarkut. Dolmenien ja paasiarkkujen ympäriltä on hautakumpu kulunut pois, ja jäljelle jäänyt palkkä hautakammio. Seremoniakeskuksia ovat yksittäiset pystykivet, kivikehät ja kivirivistöt. Megaliittihaudoille on tyypillistä niiden suuri koko, niissä käytettyjen kivien suuri koko ja joukkohautaukset. Megaliitteja on löydetty runsaasti Länsi-Euroopasta nimenomaan Atlantin rannikolta noin vuosilta 4800-2600 eaa., mutta toki muualtakin. Länsi-Euroopan megaliitit liittyvät varhaiseen esikelttiläiseen neoliittiseen maanviljelykulttuuriin, ne eivät ole vasta 700 eaa. saapuneiden kelttien rakentamia. Megaliitteja rakennettiin Euroopassa jo 4800 eaa., ennen Kheopsin pyramidia joka rakennettiin noin 2600 eaa. Huippuunsa Euroopan megaliittikulttuuri kehittyi Irlannissa ja Ranskassa noin 3500-3000 eaa.

Länsi-Euroopan magaliittiperinne voi ammentaa ainakin osin juurensa varhaisemmasta mesoliittisesta perinteestä, joka säilyi pisimpään juuri Atlantin rannikolla. Magaliitit on kytketty mm. härkäkulttiin.

Tunnetuin megaliittirakennelma on Stonehengen pystykivikehä Etelä-Englannissa. Muita ovat Carnacin pystykivet eli Bretagnessa Ranskassa, ja New Grangen käytävähauta Irlannissa. Megaliitteja on ainakin 50000, Brittien saarilla on 9000 paikkaa ja Ranskassa 600 kivirivistöä. Megaliitteja on hävitetty ahkerasti, kun ihminen on asuttanut Länsi-Eurooppaa.

Magaliitit näyttävät kehittyneen muista hauta- ja rakennelmatyypeistä. Uskotaan ensimmäisten kehien olleen puisia. Megaliittihautojen edeltäjissä oli vain joitain niiden piirteitä. Magaliitteja tehtiin alussa työstämättämistä kivistä jotka saatiin paikalta, myöhemmin kiviä muotoiltiin jonkin varran ja kuljelteltiin kymmenien kilometrien päähän.

Megaliittikulttuuri näyttää levinneen monesta paikallisesta keskuksesta käsin. Näitä keskuksia on Portugalissa, Pyreneiden niemimaalla, Tanskassa jne. Megaliittikauden maanviljelijäyhteisöissä asutus lienee ollut melko tiheää. Tuon ajan yhteiskunnat olivat päällikkökuntia, joissa monta kylää oli liittynyt yhteen. Esihistorialliseen megaliittikulttuuriin liittynee kivikautinen kellopikarikulttuuri, joka hävisi kelttien kulttuurin laajenemisen takia. Megaliittikulttuuriin liittyy myös hiottuja kivikirveitä ja pyöreitä saviastioita.

Megaliittikulttuurin loppu liittynee sotaisan indoeurooppalaisen vasarakirveskulttuurin saapumiseen Länsi-Eurooppaan noin 2100-1300 eaa.

Eri megaliitteihin liittyvät perinteet lienevät kehittyneet eri suunnissa. Esim magaliittien koristeaiheita tavataan Atlantin puoleisessa Euroopassa Portugalissa ja Bretagnessa, Kivikehiä taas enemmän panottuen Keski-Eurooppaan, Italiaan, Saksaan, Ranskaan ja Englantiin.

Megaliitteja on Englannissa, Irlannissa, Ranskassa, Pohjois-Saksassa, Puolassa, Tanskassa, Ruotsissa, Espanjassa, Portugalissa, Maltalla, Korsikassa, Sardiniassa ja Italiassa. Megaliitteja on myös Gibraltarin salmen eteläpuolela Afrikassa ja Tunisiassa ja itäisessä Algeriassa. Meitä lähimmät megaliitit ovat Tanskassa ja Ruotsissa. Myös Mykenen kulttuurin rakennelmia on tehty suurista kivistä. Megaliitteja löytyy muualtakin kuin Euroopasta, esim. Palestiinasta, Intiasta ja Kolumbiasta. Tunnettuja ovat Pääsiäissaarten patsaat. Niin sanottujen korkeakulttuureiden kivitöitä ei katsota megaliiteiksi.

Suomessa tavataan Perämeren rannoilta Pohjois-Pohjanmaalta ja Oulun ja Tornion seudulta ns. jätinkirkkoja, jotka muistuttavat megaliitteja.

Sisällysluettelo 1 Tunnetuimmat megaliittipaikat ja megaliittityypit 2 Megaliittiuskonto 3 Megaliittitaide 4 Megaliittilajit 5 Megaliittien historia 5.1 Megaliittien syntyyn vaikuttaneet kulttuuritekijät 5.2 Megaliitteja edeltävä kehitys 5.3 Ensimmäiset megaliitit 6 Aikajana 7 Englannin kivikehät 8 Irlannin käytävähaudat 9 Missä on maailmalla megaliitteja 10 Euroopan varhaisimmat megaliittialueet 11 Megaliittiajan kulttuureista Euroopassa 12 Lähteet 13 Katso myös 14 Aiheesta muualla

[muokkaa] Tunnetuimmat megaliittipaikat ja megaliittityypit

Megaliittialueella suuria pystykiviä eli menhireitä, kolmesta kivestä koottuja dolmeneita ja paasiarkkuja sekä kumpujen sisässsä olevia kivisiä käytävähautoja, joiden sisin osa on kivistä ladottu valeholvi. Dolmenien ympärillä on ollut aikoinaan hautakumpu. Niinpä käytävähaudat, paasiarkut ja dolmenit voidaan lukea samaan kategoriaan. Haudat kehittyivät ajan mukana. Skandinavian eteläosaan ilmestyivät 3600 eaa. karkeat paasiarkut, mutta myöhemmin 3300 eaa. suuret, taidokkaasti tehdyt käytävähaudat.

Menhireitä on suurissa rivistöissä Normandian niemimaalla Carnacissa Ranskassa ja tuhansissa muissakin paikoissa. Tunnetuin käytävähauta on New Grangen käytävähauta Irlannissa. Dolmenit olivat paasihautoja, jotka monesti kuorrutettiin hautakummulla. Luultavasti kiviä käytettiin sen varmistamiseen, että vainaja pysyisi haudassaan. Tunnetuin suuri menhir Locmariaquerin menhir Ranskassa painaa 350 tonnia ollen 20.30 metriä pitkä. Menhir on hajonnut neljään palaan ehkä salaman iskun takia tai ehkä ihmiset ovat hajottaneet sen.

Megaliitteja ovat myös suurista kivistä kootut ympyrät, joista tunnetuin on Stonehenge Englannissa noin vuosilta 3000—1000 eaa. Stonehengeen liittyy myös ympyränmuotoinen maavalli. Stonehengen ympäristössä on muita megaliitteja. Aikoinaan Stonehengessä oli puisia rakennuksia. Megaliittikehiä on Brittien saarilla, Länsi-Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa Tonavan varrella ja myös Italiassa.

Megaliittirakennelmat ovat yleensä melko karkeatekoisia, kiviä ei ole hiottu, mutta silti niiden kiviä on työstetty. Poikkeuksena tästä on Maltan Tarxienin temppeli jossa on käytetty laattamaisia, hiottuja kiviä. Perinteiset megaliitit eivät esitä mitään, Sardinian megaliitit esittävät esim sotureita.

Megaliitteille tyypillinen koristeluperinne, johon kuuluu mm spiraaliaiheita, on levinnyt vain läntiseen Eurooppaan. Sen kanta-alueita näyttävät olevan Portugali ja Länsi-Ranska, ja sitä tavataan myös Englannissa ja Pohjois-Saksassa.

Eri megaliittikulttuuriin liittyvät perinnetyypit (kivikehät, koristelu jne.) näyttävät levinneen eri keskuksista käsin.

[muokkaa] Megaliittiuskonto

Megaliittiajan hautauksille on ollut tyypillistä joukkohautaus. Uskotaan joidenkin hautausten liittyvän uhrimenoihin tai jopa kannibalismiin. Megaliittihautauksissa näkyy monesti merkkejä ruumiin hajottamista luihin, tai raajojen silpomisesta pois. Joissakin hautauksissa näkyy selviä väkivallan merkkejä. Luiden irrottelu toisistaan liittyy ikivanhaan hautausperinteeseen.

Megaliittiaikojan uskonnosta voidaan tehdä päätelmiä myöhempien aikojen löydöistä ja perinteistä. Hautakummun arvellaan olevan kohdun vartauskuva. Uskottiin, että kuoltuaan ihminen palasi äitijumalattaren kohtuun. Äitijumalat oli siis elämän antaja ja ottaja. Hautakammion muoto viittaa joissain tapauksissa maaäitiin (viisi kammiota kuviona joka muistuttaa ihmistä). Megaliiteista löydettyjä kuvioita kuten sahalaitaa ja kolmiota esiintyi myöhemmin äitijumalattarien pienoissavipatsaissa. Kuoltuaan ihminen haudattiin, ja ajan kuluttua luut pantiin seremonioissa megaliittihautaan. Muistumia tästä tavasta on säilynyt myöhemmissä perinteissä. Megaliiteilla lienee myös ollut tarkoitus estää vainajaa kummittelemasta. Iso kivi pantiin haudan eteen. -->

[muokkaa] Megaliittitaide

Moniin megaliitteihin on kaiverrettu erilaisia abstrakteja kuvioita.

• Spiraali, kolmoisspiraali
• Kolmio: kirves tai keihäänkärki?
• Monia kolmioita
• Sahamainen kuvio (siksak)
• Kalanverkkokuvio
• Samankeskisiä ympyröitä
• Soikiomainen suorakaide, monta samankeskistä, kolme pistettä keskellä.
• Kuppimainen kuvio
• Puoliympyräkuvioita
• Hevosenkekäkuvioita
• Äitijumalatar
• Viljantähkä
• Aurinko tai silmä (ympyrä, josta lähtee säteitä, ympyröity)
• Ruumiinosa: esim. jalka
• Luku kolme näyttää esiintyvän monissa kuvioissa. Se on myös hautakammion haarojen luku.

[muokkaa] Megaliittilajit

Erialaisia megaliittityyppejä. Osalla ei ole suomenkielistä nimitystä:

• Dolmen (kymrin kielellä cromlech): Pystykivien päällä on kivi tai kiviä, jolloin muodostuu hautakammio.
• Menhir: Yksittäinen pystykivi
• Ortostaatti: Pystylaatta, joka on suuremman rakennelman osa.
• Kivikehä pystykivistä rakentuva rengasmainen aukio, jossa voi olla kiviä
• Kivirivi peräkkäiisä kiviä
• Kivilaiva pystykivistä rakennettu kuvio, jonka asettelu

muistuttaa ylhäältä katsoen laivaa

• Taula: Yksi kivi, jonka päällä on vaakakivi, jolloin muodostuu T.
• Triliitti: Kaksi pystykiveä kannattelevat yhtä vaakakiveä (engl. lintel), jolloin syntyy porttia tai riemukaarta muistuttava rakennelma, jollaisia on esim Stonehengessa.
• Maakumpu Esim. rintaa, kirvestä tms. muistuttava maakumpu, jonka muodon näkee vain ylhäältä. Kummut liittynevät megaliittiseen kulttuuriin

[muokkaa] Megaliittien historia

Megaliittikulttuuri kukoisti noin 4800-2200 eaa. Varhaisimmat megaliitit olivat osin suurista kivistä tehtyjä hautoja Ranskan rannikolla ja Espanjassa noin 4800-4500 eaa. Suuria megaliitteja alettiin tehdä vasta vuosituhannella 4000-3000 eaa. Megaliiteille ovat tyypillisiä suuret kivet, monumentaalisuus ja joukkohaudat.

[muokkaa] Megaliittien syntyyn vaikuttaneet kulttuuritekijät

Megaliitit liitetään maanviljelyyn, sillä vain maanviljely kykenee elättämään suuria väestömääriä pienellä alueella, niin ettei ihmisten tarvitse liikkua. Viljelytöiden välillä on aikaa rakennustyöhön. Toisaalta on väitetty että hyvin varhain olisi rakennettu megaliitteja muistuttavia puisia rakennelmia. Niinpä jotkut tutkijat olettavat jopa, että megaliitteja olisi rakennettu jo ennen neoliittista maanviljelykulttuuria.

Monet megaliiteista on rakennettu länsirannikolle suuntaan minne aurinko laskee, ja joissa oli mesoliittisella ajalla pyyntiyhteisöjä. On oleteettu että magaliitit liittyisivät alkujaan puoliliikkuvaan elämäntapaan.

Noin 5000-4000 eaa. megaliittikulttuuri oli alkutaipaleellaan. Tällöin Luoteis-Eurooppaan olikin saapumassa neoliittinen maanviljelyskulttuuri, joka saavutti Itä-Ranskan noin 5000 eaa. Rannikolla maanviljelyyn siirryttiin 1000 vuotta myöhemmin kuin sisämaassa. Atlantin rannikolla -mesoliittinen kulttuuri jatkui kaikkein pisimpään. Megaliittikulttuurin syntyyn on voinut vaikuttaa länteen levinneen nauhakeraamisen perinteen jatkajat ja/tai sydänsimpukkakeramiikka, ja ehkä pohjois-Afrikan Capsan kulttuuri. Nuorimmat ja suurimmat megaliitit rakennettiin hieman ennen megaliittikulttuurin häviämistä noin 3000 eaa. Megaliitit kertovat asutuksen paikoilleen asettumisesta, mitään yhtenäistä magaliittikulttuuria tai ainakaan kansaa ei liene ollut.

[muokkaa] Megaliitteja edeltävä kehitys

Megaliittikulttuurin uskotaan asteittain kehittyneen niistä kulttuureista, joissa oli vain joitain myöhemmän megaliittikulttuurin piirteitä. Megaliiteille ominainen joukkohautaus kehittyi jo mesoliittisella ajalla.

Morbihanissa Ranskan Bretagnessa, Atlantin rannikolla on Téviecissä mesoliittisia joukkohautoja, joita peittävät pienet maakummut. Téviecin oletetaan olevan samanikäinen kuin lähialueen Hoëdic, jonka arvioidaan olevan ajalta 5800 eaa.

Mutta megaliittien edeltäjiksi oletetaan mieluiten pitkiä kumpuja, joita rakennettiin ennen megaliitteja. Pitkäkummut olivat maanviljelykulttuureille ominaista pitkäätaloa muistuttavia maakumpuja, jotka lienee rakennettu pitkätalon paikalle. Tämä perinne saapui nauhakeramiikan mukana itäiseltä suunnalta.

Bretagnen alueella näyttävät vaikuttaneen molemmat maanviljelyn mukana ja muutenkin kulkeneet varhaiset keramiikkaperinteet, eteläiseltä suunnalta levinnut sydänsimpukkakeramiikka ja koillisesta/idästä levinnyt nauhakeramiikka. Miten paljon, siitä väitellään. Eri perinteiden vaikutus on voinut olla erilainen eri Bretagnen heimojen alueilla.

Vendéen alueelle saapui sydänsimpukkakeramiikka, josta on noin 5500 kehittynyt oma varhainen Keski-Atlantin rannikon neoliittinen kulttuuri. Pariisin altaaseen saapui nauhakeramiikka, joka synnytti siellä maata viljelevän Villeneuve-Saint-Germain-kulttuurin noin 4800-4600 eaa. ^[1] Saint-Etienne-en-Coglèsin asutus Ille-et-Vilainessa oli puusta rakennettu trapetsin muotoinen pitkätalo joskus 5000-4750 eaa. Lähistöltä Saint Justista ja Morbihanista Arzonin läheltä on löydetty nauhakeramiikasta johdettua keramiikkaa. Locmariaquerin seudulla tehtyjen siitepölytutkimusten mukaan siellä alettiin viljellä maata noin 5000 eaa.^[2]

Myös Portugalissa esnimmäiset megaliitit syntyivät maanviljelyn levittyä alueelle.

Iberian niemimaalla Espanjassa ja Portugalissa maanviljely näyttää levittäytyneen sinne ensin noin 5500-5000 eaa lännestä Pohjois-Espanjan Cantabrian kautta Pohjois-Portugaliin ja myös Espanjan etelärannikon kautta Algarven seuduille.

^[3] maanviljelyä oli jo 5500-5250 eaa Estamaduran seudulla ja myös Algarven seuduille eteläisessä Portugalissa , ja myöhemmin 5000-4750 eaa Keski-Portugalissa, minne syntyivät ehkä 4800 eaa ensimmäiset megaliitit. Varhaisin Portugalin keramiikka 5300-5100 eaa oli Välimeren seuduilla länteen päin levinnyttä sydänsimpukkakeramiikkaa.^[4]

[muokkaa] Ensimmäiset megaliitit

Vanhin megaliitti on Portugalissa Poco De Gatairassa, sen "Monumentti I" on ajoitettu aikaan 4900-4100 eaa. Vanhin megaliitti saattaa olla Ranskan Barnenez Bretagnen niemimaalla joskus 4800-4700 eaa. Samoilta ajoilta ovat Carnacin haudat. Se oli kumpu-käytävähauta, jossa pitkässä kivistä rakennetuissa kummussa on monia megaliittisia hautakammioita. Samoihin aikoihin, noin 4700-4500 eaa. Bretagneen rakennettiin myös Le Graignoc ja Kercado. Myös pohjoiseen Irlantiin ilmestyi joskus 4700 eaa. megaliitteja, samoin melko pian, pian myös Iberian niemimaalle Portugaliin (Évora ja Mourdo). Näihin liittyy todisteita varhaisesta maanviljelystä.

Le Bono ja Le Carn on rakennettu noin 4250 eaa. Carrowmore 4:n matala kivikehä Irlannissa on alueen vanhin megaliitti. Britannian vanhin megaliitti on Lambournissa noin 4250 eaa. Fragoas oli noin 4100 vanhin Pyreneiden niemimaalla ja Gladsax vanhin noin 3500 eaa. Pohjois-Euroopassa.

[muokkaa] Aikajana

Megaliittien ajoituksia. Ne perustuvat mm radiohiilimenetelmään ja termoluminesenssimenetelmään.

• n. 8000-7000 eaa toteemipaaluja Stonehengen pariipaikalla

• 5800 eaa Puinen pylväs myöhemmällä Irlannin Carrowmoren megaliittipaikalla.

• n 5000-4500 eaa varhaisimmat megaliitit Portugalissa , ranskan Brittany, Galacia ja ehkä irlannissa

• n. 4800 eaa.: Varhaiset megaliitit Ranskan Bretagnessa Barnenezin hauta ja Iberian niemimaan Évora ja Mourdo. Tämä oli neoliittisen ajan eli kivikauden maanviljelyvaiheen alkua.

• n. 4000 eaa.: Tanskan Bretagnen (Carnac), Iberian niemimaan (Lisbon), Keski- ja Etelä-Ranska, Korsika, Englanti ja Wales.

• n. 3700 eaa.: Irlannin (Knockiveagh ja muualla

• n. 3600 eaa.: Maltan (Ġgantijan temppeli

• n. 3600 eaa.: Maltan (Mnajdran temppeli

• n 3600 eaa.: Englannin (Maumbury Rings ja Godmanchester).

• n. 3500 eaa.: Iberian niemimaan (Málaga ja Guadiana), Irlannin (lounainen), Ranskan (Arles ja Pohjois-Ranska, Sardinia, Sisilia, Malta (ja muualla Välimerellä), Koillinen Belgia ja keskinen ja luonainen Saksa.

• n 3400 eaa.: Irlannin (Newgrange), koillinen Hollanti, pohjoinen Saksa ja Tanska.

• n 3200 eaa.: Maltan (Ħaġar Qimin temppeli

• n 3150 eaa.: Maltan Tarxienin temppelit

• n 3000 eaa.: Ranskan (Saumer, Dordogne, Languedoc, Biscay ja Välimeren rannikko), Iberia (Los Millares), Sisilia, Belgia (Ardennes), ja Orkney, niin kuin myös ensimmäiset henge:t (ympyränmuotoiset kaivannot) Britanniassa.

• n. 2800 eaa.: Megaliittisen Suppilopikarikulttuuri

n huippu Tanskassa ja Stonehengen rakentaminen

• n. 2500 eaa.: Ranskan Bretagnen (Le Menec, Kermario ja muita), Italian (Otranto), Sardinia, and Skotlanti (koillinen), ja megaliittisen kellopikarikulttuurin huippu

Iberiassa, Saksassa, Irlannissa, Britanniassa jossa tehtiin uusia rakennusvaiheita Stonehengen kivikehään.. Kellopikarikulttuuri korvautui aikaa myöten kivi-kuparikauden kulttuurilla.

• n. 2400 eaa.: Megaliittinen kellopikarikulttuuri vallitsi Britanniassa, ja satoja kivikehiä rakennettiin Brittien saarille näihin aikoihin.

• Noin 2200 eaa magaliittikulttuurin heikkeneminen luultavasti uusien pronssikautisten valloittajien mm. vasarakirveskansan takia.

• n. 2000 eaa.: Ranskan Bretagnen

(Er Grah), Italian (Bari), Pohjois-Sardinia, ja Scotlannnin (Callanish).

• n. 1800 eaa.: Italian (Giovinazzo.

• n. 1500 eaa.: Iberian (Alter Pedroso ja Medons da Mourela).

• n. 1400 eaa.: Egtvedin tyttö haudataan Tanskassa,

ainoita tuolta ajalta säilyneitä niin hyviä haudattuja ruumiita.

• n. 1200 eaa.: Merikansat pyyhkivät magaliittisen tradition Välimeren seudulta ja muualta valloitus- ja ryöstöretkillään.

[muokkaa] Englannin kivikehät

Englannissa on hyvin tunnettu Stonehengen kivikehä (cromlech) jossa on hevosenkengän muotoinen kehä, ympyrän muotoinen kehä ja maavalli. Melko tunnettu on myös Aveburyn kivikehä jossa oli aluksi 100 kiveä. Se sijaitsee Avebury Hills-nimisen kylän kohdalla melko lähellä Stonehengeä. Skotlannin pohjoispuolella Orkneysaarilla on valtava kivikehä Brogarin rengas. Tyypilliseen kivikehään liittyy sen ulkopuolella oleva kaivanto ja valli, sekä kivikehän ulkopuolella on suuria yksittäisiä menhireitä. Kivikehiin vie tyypillisesti kujia, avanueita, joita monesti reunustavat maavallit ja/tai menhirit, pystykivet. Kivikehien sisällä voi olla pienempiä pystykivistä koottuja hevosenkenkiä tai kivikehiä , tai muita kivisiä rakennelmia.

[muokkaa] Irlannin käytävähaudat

[muokkaa] Missä on maailmalla megaliitteja

• Eurooppa
  • Länsi-Eurooppa, lähinnä Atlantin rannikko
  • Bulgaria
  • Malta: esim Ħaġar Qim, Tarxien, Ġgantija, Ħal-Saflienin hypogeum, Mnjadra

• Afrikka
  • Marokko
  • Algeria
  • Senegal
  • Ghana
  • Etiopia
  • Madagaskar
• Aasia
  • Palestiina
  • Kaukasus
  • Jemen
  • Intia, Decca
  • Pakistan
  • Kashmir
  • Himalaja
  • Tiibet
  • Mantšuria
  • Kiina
  • Korea
  • Japani
  • Malesia
  • Borneon saari Indonesiassa
• Lisäksi Etelä-Amerikassa, Kolumbiassa on megaliitteja muistuttavia rakennelmia, mutta kulttuurillisesta sukulaisuudesta ei ole tietoja

[muokkaa] Euroopan varhaisimmat megaliittialueet

• Los Millares, Etelä-Espanja
• Portugali
• Ranska Pontcharaud 2, Malesherbes, Vierville, Barnenez, Carnac, Bougon
• Etelä-Englanti, Avebury
• Länsi-Skotlanti, Slewcairn
• Pohjois-Irlanti, Ballygass
• Tanska, Pohjois-Saksa ja Pohjois-Puola
• Korsika, Serra d'Alto
• Etelä-Italia San Andrea Priu

[muokkaa] Megaliittiajan kulttuureista Euroopassa

Megaliittiajan alku näyttää liittyvän maanviljelyn leviämiseen Eurooppaan, ja loppui vasarakirveskulttuurin saapumiseen. Maanviljely saapui Länsi-Eurooppaan etelästä ja idästä. Myöhäinen nauhakeramiikka levisi nopeasti pohjoiseen Keski-Eurooppaan Tunavan yläjuoksua pitkin joskus 5300-5000 eaa., saapuen Saksaan ja Ranskaan Hinkelstein-ryhmänä 5000-4850 kalibroitua eaa. Tämä näkyy Treburin haudoissa.

Varhaiseen megaliitteja edeltävään aikaan osuu myös La Hoguetten ryhmä, jonka oletetaan saaneen vaikutteita Välimereltä.

Maanviljely ei ensi vaiheessa levittäytynyt megaliittien painopistelaueelle, lännimpänä se levisi Pariisin altaaseen. Tulevalla megaliittialueella jatkui mesoliittinen perinne. Monet Keski-Euroopan kulttuurit tuhkasivat vainajansa, mitä magaliittikulttuurin piirissä ei tehty.

Myös myöhäiseksi Lengyelin kulttuuriksi joskus sanottu Suppilopikarikulttuuri, joka rakensi pitkäkumpuhautoja ja pyöreitä ja kartiomaisia kumpuhautoja Pohjois-Saksassa, ja myöhemmin myös tyypillisiä megaliitteja pohjoisella olinalueellaan. Monesti pyöreästä neliömäiseen olevat kummut yhdistyivät pitkiksi soikeiksi kummuiksi. Kumpujen ympärillä ja sisällä olevat puiset rakenteet korvattiin Skandinaviassa, Saksassa, Alankomaissa ja Puolan osissa kivellä.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ http://www.e-paleoscope.org/liens/lexique/sz.htm
2. ↑ http://www.culture.gouv.fr:80/culture/arcnat/megalithes/en/neo/neochr1_en.htm
3. ↑ http://www.ipa.min-cultura.pt/pubs/RPA/v1n1/folder/027.pdf
4. ↑ http://de.wikibooks.org/wiki/Portugal:_Geschichte

[muokkaa] Katso myös

• Stonehenge
• Carnacin menhirit
• New Grangen käytävähauta
• Nabtan tasanko
• Dolmen
• Menhir
• Neoliittinen Eurooppa
• Lengyelin kulttuuri
• Ympyräkaivannot

[muokkaa] Aiheesta muualla

• The Megalithic Portal and Megalith Map (englanniksi)
• Megalithic Economics
• Stonepages: photos and maps of European Megaliths (mostly British)
• Le portal du Megalithisme du Sud da France: photos and maps of French megaliths (in French)
• Megalithic Europe
• Los Millares (on this megalithic town of Spain - in Spanish)
• [1]
• ALTERNATIVE MEGALITHIC TOMB ORIGIN THEORIES
• LES MEGALITHIQUES
• LES RUBANNES DE L'OUEST
• LES ALMERIENS
• [2]
• eng1
• Stonehenge good