Chilen presidentinvaali 2005

Wikipedia

Chilessä pidettiin 11. joulukuuta 2005 neljäs presidentinvaali maan vuonna 1990 tapahtuneen demokratisoitumisen jälkeen. Vaali oli suora kansanvaali, ja koska kukaan ehdokkaista ei saanut ehdotonta yli 50 % enemmistöä äänistä, järjestettiin vaalin toinen kierros 15. tammikuuta 2006 kahden parhaiten menestyneen ehdokkaan välillä. Toisella kierroksella vastakkain olivat hallitsevan keskustavasemmistolaisen koalition edustaja, sosialistipuolueen Michelle Bachelet, sekä maltillinen oikeistolainen liikemies, kansallisen uudistuspuolueen Sebastián Piñera. Kun lähes kaikki toisen kierroksen äänet oli laskettu, voitiin ennakkosuosikki Bachelet julistaa vaalien voittajaksi runsaan 53 % ääniosuudella.

Vaalivoittaja Michelle Bachelet seuraa virassa keskustavasemmistolaista presidenttiä Ricardo Lagosia. Aiemman kuuden vuoden toimikauden sijasta nyt valittu presidentti toimii virassaan vain neljä vuotta, maan parlamentin syksyllä 2005 tekemän lakimuutoksen lyhennettyä tulevien presidenttien toimikautta.

Vaalin tulosta voidaan pitää merkittävänä kehitysaskelena Chilen yhteiskunnassa, sillä alueen vanhoillisimpana tunnettu maa valitsi itselleen naispresidentin yhtenä ensimmäisten joukossa Amerikan mantereella. Se on myös tuen osoitus Chilen vasemmistolle, joka on pystynyt huolehtimaan niin talouskasvusta kuin kansalaistensa tasa-arvosta. Yhdessä joulukuun presidentinvaalin kanssa pidettiin myös kaksikamarisen parlamentin vaalit, jotka vasemmistolainen koalitio voitti. Näin vaalitulokset vahvistivat Etelä-Amerikan viimeaikaista vasemmistosuuntausta.

[muokkaa] Vaalijärjestelmä

Chilessä äänestäjän täytyy olla rekisteröitynyt äänestäjäksi. Kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt maan kansalainen voi vapaaehtoisesti rekisteröityä, mutta rekisteröityneen on tämän jälkeen pakko äänestää jokaisissa Chilen vaaleissa. Pysyvästi ulkomailla asuvat kansalaiset menettävät äänioikeutensa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei huomattava osa kansasta rekisteröidy lainkaan, ja vaikka rekisteröityneiden äänestysvilkkaus on korkea, osa annetuista äänistä on tyhjiä tai mitättömiä.

Chilen presidentti voi hallita vain yhden kauden ajan, eikä hän voi asettua uudelleen ehdolle. Lisäksi aiemmin kuusi vuotta kestänyt presidentin virkakausi lyhennettiin nyt neljään vuoteen. Vaikkei presidentin virka olekaan siis pitkäaikainen, on presidentillä paljon valtaa. Perustuslakinsa mukaan Chile on presidenttivaltainen maa, jossa parlamentarismi ei ole pääosassa. Suhteellisen suurilla valtaoikeuksilla mutta lyhyellä virkakaudella on pyritty tasapainottamaan vallan kertymistä, sillä Chilessä muistetaan Augusto Pinochetin sotilasdiktatuuri.

[muokkaa] Presidenttiehdokkaat

Vaikka Chilessä on useita suuria puolueita, maassa on eräänlainen kaksipuoluejärjestelmä. Poliittinen kenttä jakautuu hallitsevaan keskustavasemmistolaiseen koalitioon Concertación de Partidos por la Democracia sekä oppositiossa olevaan oikeistolaiseen allianssiin Alianza por Chile, jotka molemmat asettavat oman presidenttiehdokkaan. Lisäksi presidenttiehdokkaan asettaa kolmas paljon pienempi liitto, äärivasemmistolainen Pacto Juntos Podemos Más.

Neljän puolueen muodostama Koalitio oli voittanut kaikki kolme vuoden 1990 jälkeen järjestettyä vaalia. Vuoden 2005 presidentinvaaliin ehdokkaiksi pyrkivät keväällä 2005 sosialistipuolueen Michelle Bachelet ja kristillisdemokraattien Soledad Alvear. Molemmat olivat erittäin suosittuja hallituksen ministereitä ja kumpi tahansa olisi ollut ensimmäinen naisehdokas presidentinvaaleissa. Kun Bachelet alkoi nousta mielipidemittauksissa, vetäytyi Alvear kilvasta ja Koalition ehdokas ratkesi ilman esivaaleja.

Oikeisto-opposition puolueiden muodostama Allianssi valitsi ehdokkaakseen jälleen demokraattipuolueen Joaquín Lavínin, joka oli hävinnyt vuoden 1999 vaalit täpärästi. Oikeiston tilanteen sekoitti kuitenkin Allianssiin kuuluvan uudistuspuolueen kieltäytyminen tukemasta Lavínia ja nimetessä ehdokkaakseen ulkomailla omaisuuksia ansainneen liikemiehen Sebastián Piñeran. Molempien kannatus mielipidemittauksissa jäi runsaaseen 20 prosenttiin.

Äärivasemmiston ja kommunistien liitto Podemos nimesi ehdokkaakseen humanistipuolueen Tomás Hirschin. Hänelle ei ennustettu kovinkaan suuria kannatuslukemia.

[muokkaa] Tulokset

Joulukuun 11. päivän vaaleissa Bachelet jäi hiukan alle 46 % ääniosuudella alle valintaan tarvittavan ehdottoman enemmistön. Oikeistoehdokkaista Piñera sai 25 % äänistä ja pääsi toiselle kierrokselle, ohittaen 23 % äänistä saaneen Lavínin. Hirsch jäi runsaan 5 % osuuteen.

Kuukauden kestänyt kampanjointi kävi kiivaana ja huipentui TV-väittelyyn 4. tammikuuta, jossa Bachelet keräsi lisää kannatusta ja oli mielipidemittausten mukaan lähes kymmenen prosenttiyksikön johdossa ennen vaaleja. Toinen kierros pidettiin 15. tammikuuta ja ennakkosuosikki Bachelet valittiin presidentiksi runsaan 53 % ääniosuudella vastaehdokkaan 46 % vastaan.