Diadokki
Wikipedia
Diadokit (kreik. Διάδοχοι, Diádokhoi, seuraajat) olivat Aleksanteri Suuren seuraajat, jotka hänen kuolemansa jälkeen jakoivat keskenänsä hänen valtakuntansa. Kuollessaan Aleksanteri jätti jälkeensä valtaisan valtakunnan, joka levittäytyi aina Makedoniasta Indus-joelle asti.
Aleksanterin kuoltua vuonna 323 eaa. hänen kenraalinsa alkoivat riidellä siitä, kenestä tulisi hänen seuraajansa. Meleagros ja jalkaväki tukivat Aleksanterin velipuolta Filipposta. Ratsuväen johtava kenraali Perdikkas suosi Aleksanterin ja Roksanen vielä syntymätöntä lasta. Päädyttiin kompromissiin, jossa Filippoksesta tulisi Makedonian kuningas ja hän hallitsisi lapsen kanssa, siinä tapauksessa että se olisi poika (kuten olikin, Aleksanteri IV). Perdikkaasta tulisi koko valtakunnan hallitsija ja Meleagroksesta hänen sijaisensa. Pian Perdikkas murhautti Meleagroksen ja muut jalkaväen komentajat ja hallitsi yksinään.
Perdikkasta kannattaneet palkittiin tekemällä heistä valtakunnan satraappeja.
Diadokkeihin lasketaan Perdikkas, joka hallitsi Persiassa, Ptolemaios, josta tuli Egyptin satraappi, Antigonos, josta tuli Fryygian, Lyykian ja Pamfylian satraappi ja Lysimakhos, josta tuli Traakian satraappi. Antipatros ja Krateros saivat yhdessä hallittavakseen Makedonian ja Kreikan. Aleksanteri Suuren kirjurista Eumeneesta tuli Paflagonian ja Kappadokian satraappi. Peithon sai hallittavakseen Meedian, Asandros Kaarian ja Menandros Lyydian. Valtakunnan itäosissa ei tapahtunut suurempia muutoksia.
[muokkaa] Diadokkisodat
Vuonna 323 eaa. kreikkalaiset kaupunkivaltiot nousivat kapinaan makedonialaisia vastaan. Antipatros kukisti kreikkalaiset ns. Lamian sodassa. Vuonna 322 eaa. alkoi ensimmäinen diadokkisota, jossa Ptolemaios, Antipatros ja Antigonos kukistivat Perdikkaan. Antipatroksesta tuli uusi hallitsija, mutta hänen kuoltuaan vuonna 319 eaa. alkoi toinen diadokkisota. Antipatroksen valitsema uusi hallitsija Polyperkhon joutui sotaan Antipatroksen pojan Kassandroksen kanssa. Polyperkhon liittoutui Eumeneksen kanssa ja Kassandros Ptolemaioksen ja Antigonoksen kanssa. Antigonos kukisti Eumeneen ja Kassandros Polyperkhonin vuonna 315 eaa.
Vuonna 314 eaa. muut diadokit huomasivat, että Antigonoksesta oli tullut liian mahtava. Kolmannessa diadokkisodassa Antigonos taisteli Ptolemaiosta, Lysimakhosta ja Kassandrosta vastaan. Sota loppui tuloksettomana vuonna 311 eaa. Antigonos jatkoi taistelua Seleukosta vastaan, ja piiritti Babylonia vuonna 309 eaa. Seleukos löi kuitenkin Antigonoksen ja tämä joutui perääntymään. Neljäs diadokkisota alkoi vuonna 308 eaa. kun Antigonos lähetti poikansa Demetrioksen valtaamaan Kreikan. Antigonoksen lyötyä Ptolemaioksen Kyproksella vuonna 306 eaa. hän ja Demetrios julistivat itsensä kuninkaiksi. Kaikkien hyväksymät kuninkaat Filippos III ja Aleksanteri IV olivat kuolleet aikaisemmin (Olympias oli antanut murhata Filippoksen ja Kassandros oli tappanut Aleksanterin). Ptolemaios, Lysimakhos, Seleukos ja Kassandros seurasivat perässä ja julistivat itsensä kuninkaiksi. Antigonos kukistettiin lopullisesti Ipsoksen taistelussa vuonna 301 eaa.
Kassandroksen kuoltua vuonna 298 eaa. alkoi kamppailu Makedoniasta uudelleen. Demetrios valtasi Makedonian vuonna 294, mutta Epeiroksen kuningas Pyrrhos ja Lysimakhos kukistivat hänet ja jakoivat maan keskenään.
[muokkaa] Katso myös
