Kolmas diadokkisota
Wikipedia
Kolmas diadokkisota käytiin vuosina 314 eaa.-311 eaa. Aleksanteri Suuren seuraajien eli diadokkien välillä. Toisen diadokkisodan jälkeen Antigonos oli saanut valtaansa suuren osan Vähästä-Aasiasta. Häntä vastaan asettuivat Egyptin satraappi Ptolemaios I, Traakian satraappi Lysimakhos ja Makedonian hallitsija Kassandros. Antigonos sai tuekseen Polyperkhonin, jolla oli hallinnassaan osa Peloponnesoksesta.
Sodan aluksi Antigonos hyökkäsi Syyriaan, joka oli Ptolemaioksen hallinnassa. Ptolemaios kukisti Antigonoksen pojan Demetrioksen Gazan taistelussa vuonna 312 eaa. Samalla Seleukos varmisti itselleen Babylonin ja muut itäiset maakunnat. Antigonos sopi rauhasta Ptolemaioksen, Kassandroksen ja Lysimakhoksen kanssa, mutta jatkoi kuitenkin sotaa Seleukoksen kanssa. Vaikka Antigonos piiritti Babylonia vuonna 309 eaa., sai Seleukos hänet perääntymään Vähään-Aasiaan. Samoihin aikoihin Kassandros antoi murhata kuningas Aleksanteri IV:n ja hänen äitinsä Roksanen. Aleksanteria pidettiin kuitenkin vielä kuninkaana, koska Kassandros ei julkistanut hänen kuolemaansa.
