Egyptin kieli
Wikipedia
Egyptin kielellä tarkoitetaan muinaisen egyptin kieltä, jota kirjoitettiin hieroglyfein. Hieroglyfit uhmasivat tulkintayrityksiä aina Napoleonin aikoihin saakka, jolloin ranskalainen Jean-François Champollion selvitti hieroglyfien salaisuuden ja perusti nykyaikaisen egyptologian tieteenhaarana. Huolimatta erikoisesta kirjoitusjärjestelmästään egypti ei ole erityisen ihmeellinen kieli: se kuuluu afroaasialaisiin kieliin ja muodostaa niiden keskuudessa oman alaryhmänsä. Egyptin kieliopissa esiintyy monenlaisia yhtäläisyyksiä seemiläisiin kieliin, kuten VSO-sanajärjestys, heprean kaltainen status constructus genetiivin sijasta ja kolmikonsonanttinen sanarunko (radikaalit, kuten arabiassa), josta johdetaan väliin lisättävillä vokaaleilla monenlaisia muotoja. Verbiä käytetään mielellään predikatiiviadjektiivin sijasta (ts. sanotaan "mies punaa" eikä "mies on punainen").
Tutkijat ovat kyenneet kiistattomasti selvittämään egyptin sanojen konsonanttirungon, mutta vokalisaatiossa on vielä paljon tutkimisen varaa. Tavallisesti egyptiä vokalisoidaan yksinkertaistetun niin sanotun egyptologisen järjestelmän mukaan, joka helpottaa pelkistä konsonanteista muodostuvan tekstin ääneen lukua, mutta jolla on varsin vähän tekemistä sen kanssa, mitä egyptin vokaaleista nyttemmin tiedetään.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhaisegypti
Egyptin kielen vanhin vaihe, varhaisegypti, ajoittuu suunnilleen vuosiin 3000—2000 eaa. Suurin osa tästä ajasta on niin sanotun vanhan valtakunnan aikaa (n. 2670—2160 eaa.). Varhaisegyptiksi laadittiin ennen kaikkea hautakirjoituksia, joiden tarkoitus oli selvittää vainajien elämänvaiheet ja ansiot jumalille. Varhaisegyptiläisen ajan lopulla vanha valtakunta hajosi alempiasteisten aatelisherrojen sotiessa keskenään ja faaraon menettäessä valtansa.
[muokkaa] Klassinen egypti
Klassisen egyptin aika alkaa noin vuoden 2000 eaa. paikkeilla. Klassinen egypti liittyy ennen kaikkea niin sanotun keskivaltakunnan aikaan (n. 2000—1600 eaa.). Klassisen egyptin ajalta on edellä mainitun kaltaisten hautaelämäkertojen lisäksi säilynyt muun muassa koulukirjan lailla käytettyjä eräänlaisia ensyklopedioita, joita isät laativat pojilleen opettaakseen näille sekä maailmaa koskevaa tietoa että hyviä tapoja. Tällaisista kirjoituksista saadaankin korvaamatonta tietoa muinaisen Egyptin arkielämästä ja maailmankuvasta. Klassisen egyptin aikakaudella kirjoitettiin myös eeppisiä tarinoita. Kuuluisin näistä oli kertomus lääkäri Sinuhen elämänvaiheista, josta Mika Waltari sai innoituksen omaan historialliseen romaaniinsa.
[muokkaa] Jälkiklassinen egypti
Keskivaltakunnan loppu tuli sitä mukaa kun niin sanotut hyksot (kreikkalainen väännös egyptin sanoista hekau hasut, joka tarkoittaa vieraita valloittajia) asettuivat asumaan Niilin suistoon ja alistivat egyptiläiset valtaansa. Hyksot olivat ilmeisesti seemiläistä kieltä puhuvia paimentolaisia Aasiasta. Hyksojen valta kesti 1500-luvulle eaa.. Sen jälkeen syntyi Egyptin uusi valtakunta, joka erotukseksi edellisistä pyrki laajentumaan perinteisten rajojensa ulkopuolelle.
Hyksovallan ja Uuden valtakunnan aikana klassinen egypti säilyi vielä kirjakielenä, mutta ajan mittaan sen rinnalle astui uusegypti, aluksi pelkästään puhekielenä. Ajan mittaan sitä ryhdyttiin kuitenkin myös kirjoittamaan, varsinkin kun Egyptin uusi valtakuntakin ajan oloon rappeutui ja maa joutui milloin libyalaisten, milloin persialaisten, etiopialaisten tai assyrialaisten vallan alle. Klassinen egypti hieroglyfeineen jäi pappien kieleksi. Onkin kuvaavaa, että sana hieroglyfi on kreikkaa ja tarkoittaa pappien kirjoitusmerkkiä, mutta kansankieltä alettiin kirjoittaa konsonantit merkitsevällä aakkoskirjoituksella, jota kutsutaan demoottisiksi kirjaimiksi. Demoottisten kirjainten rinnalla käytettiin yhä hieroglyfejä, mutta ne olivat jo saavuttaneet myöhäisvaiheensa eli muuttuneet hieraattisiksi kirjaimiksi, joiden kuvakirjoitusluonne ei ollut enää kovin selvä. Tässä vaiheessa hieroglyfejä oli kirjoitettu jo kaksi vuosituhatta, joten niillä oli ollut yllin kyllin aikaa kehittyä alkuperäisistä kuva-arvoituksista yhä selvemmin foneettisluontoisiksi merkeiksi.
Vieraille valloittajillekin Egypti oli tarunomainen valtakunta ja kulttuurin kehto, eivätkä he pyrkineet sortamaan maan omaa kieltä ja kulttuuria. Niinpä klassista egyptiä kirjoitettiin vielä sortovallan alaisenakin, vaikka demoottisesti kirjoitettu uusegypti alkoi ilmaantua esimerkiksi virallisiin papereihin, kuten kauppakirjoihin.
[muokkaa] Hellenismi
Vuonna 332 eaa. Aleksanteri Suuri valloitti Egyptin. Aleksanterin valtakunta jakaantui pian hänen kuoltuaan useisiin kuningaskuntiin, mutta hänen valloituksensa loivat ylikansallisen sekakulttuurin, jonka kirjallinen ilmentäjä oli klassisesta kreikasta yksinkertaistunut katukreikka, niin sanottu koinee. Tämä hellenismiksi kutsuttu kulttuuri syrjäytti Egyptin vanhat jumalat ja papiston ja toi sen tilalle oman synkretistisen uskontoelämänsä, oman aikansa new age'in. Tällöin myös hieroglyfit ja klassinen egypti jäivät käytöstä, ja hellenistit alkoivat tulkita hieroglyfikirjoituksia uudestaan omien aatteidensa mukaan virheellisesti.
Jo antiikin ajan lopulla kyky kirjoittaa ja lukea hieroglyfejä menetettiin lopullisesti aina Rosettan kiven löytymiseen asti, ja tilalle astuivat taikauskoiset spekulaatiot. Syrjäisissä temppeleissä oli vielä pappeja, jotka harjoittivat vanhaa uskontoa ja opettivat vanhaa kirjoitusta, kunnes viimeinenkin kuoli vanhuuttaan. Viimeinen hieroglyfiteksti kirjoitettiin luultavasti Philaen saaren Isiksen temppelissä joskus 400-luvun lopulla.
[muokkaa] Egyptistä koptiksi
200-luvulla jaa. Egypti siirtyi kokonaan kristinuskoon ja omaksui kreikkalaiset aakkoset egyptin kielen kirjaimiksi. Tosin jo aiemmin egyptinkielisiä rukouksia ja manauksia oli translitteroitu kreikkalaisin kirjaimin lähinnä sellaisten hellenististen ryhmien tarpeisiin, jotka pyrkivät synkretismin hengessä kutsumaan apua myös egyptiläisiltä jumalilta, mutta osasivat vain kreikkaa. Kristillistynyttä, kreikkalaisin kirjaimin kirjoitettua egyptiä kutsutaan koptin kieleksi.
[muokkaa] Egyptin kielioppi
[muokkaa] Sanojen suku
-
[muokkaa] Verbit
Muinaisegyptin kielessä verbejä käytettiin huomattavasti harvemmin kuin monissa nykykielissä. Lause saattoi esimerkiksi muodostua pelkästään substantiivista ja adjektiivista, kuten "nainen kaunis", mutta sen merkitys oli kuitenkin "nainen on kaunis". Tästä syystä muinaisegyptin kielisiä lauseita on usein vaikea hahmottaa.
Vaikka niitä ei aina käytettykään, oli muinaisegyptin kielessä myös verbejä. Verbit ovat hyvin monimutkaisia ja niillä on useita eri muotoja. Verbit ovat yksi vaikeimmista muinaisegyptin kielen kieliopin osa-alueista.
[muokkaa] Genetiivi
Genetiivi muodostettiin liittämällä esinettä tai asiaa kuvaavan sanan jälkeen omistajaa ilmaiseva sana. Näin esimerkiksi ilmaus "sotilaan kilpi" olisi kirjoitettu muotoon "kilpi sotilas".
Poikkeuksena tästä säännöstä olivat faaraoiden, jumalten tai jonkin näihin liittyvän omistamat asiat. Tällöin omistaja sijoitettiin tekstissä ennen omistettavaa asiaa. Tätä tapaa kutsutaan usein kunnioitusta osoittavaksi transpositioksi.
[muokkaa] Pronominit
Pronimineja ilmaisevat sanat kirjoitettiin muinaisegyptin kielessä usein liitettynä kantasanan perään (suffikseina). Translitteroidussa tekstissä suffiksipronominit Pronominit noudattivat aina pääsanan sukua. Esimerkiksi kolmannen persoonan maskuliini suffiksipronomini on
|
Alla esimerkki suffiksipronominien käytöstä kun pääsanana on "talo"
|
hieroglyfein | translitteroituna | suomen kielen vastaava ilmaus | ||||
---|---|---|---|---|---|---|
|
pr.f | hänen talonsa | ||||
|
prw.f | hänen talonsa (monikko) | ||||
|
pr.sn | heidän talonsa |
[muokkaa] Prepositiot
Prepositioita oli useita joista alla muutama esimerkki:
hieroglyfein | translitteroituna | suomen kielen vastaava ilmaus | |||
---|---|---|---|---|---|
|
im | jonkun toimesta (agentti) | |||
|
em | -ssa, -ssä (inessiivi) | |||
|
mi | kuten | |||
|
en | -lle (Allatiivi) |
[muokkaa] Konjunktiot
Muinaisegyptin kielessä ei ollut konjunktioita vastaavia sanoja (tai niitä ei kirjoitettu). Lauseita muodostettaessa nominit laitettiin yksinkertaisesti peräkkäin. Esimerkiksi "aurinko ja kuu" olisi näin kirjoitettu muotoon "aurinko kuu".
[muokkaa] Monikko
-
[muokkaa] Ääntäminen
Koska muinaisegyptin kieli on kuollut kieli, ei voida varmuudella sanoa, kuinka sitä tulisi ääntää. Hieman viittausta saadaan kuitenkin siitä periytyneestä koptin kielestä. Koska kirjoitusasussa vokaalit ovat kovin harvinaisia, lisätään sanoihin yleensä vokaaleja ääntämisen helpottamiseksi. Yleisin käytetty vokaali on e, mutta myös muita vokaaleja käytetään, jotta sanat eivät kuulostaisi yksitoikkoiselta. Esimerkiksi sana mnmn voidaan ääntää muotoon menmen.
[muokkaa] Lukusanat
Hieroglyfikirjoituksessa lukusanat toimivat hyvin yksinkertaisesti. Yhtä, kymmentä, sataa, tuhatta, kymmentä tuhatta ja sataa tuhatta varten on oma hieroglyfinsä. Jos haluttin ilmaista esimerkiksi "20", kirjoitettiin kaksi kymmentä vastaavaa hieroglyfiä. Esimerkiksi luku 3214 kirjoitettaisiin hieroglyfeillä muotoon
|
Myös numerot voitiin lukea oikealta vasemmalle, jolloin ne sijoiteltiin päinvastaiseen järjestykseen. Lukusanojen suunta on kuitenkin helppo päätellä, sillä suurimpia numeroita vastaavat hieroglyfi merkit ovat aina ensimmäisenä.
Perusluvut:
hieroglyfimerkki | translitteraatio | vastaava luku | ||
---|---|---|---|---|
|
wa | 1 | ||
|
medju | 10 | ||
|
shet | 100 | ||
|
kha | 1 000 | ||
|
djeba | 10 000 | ||
|
hefen | 100 000 | ||
|
heh | miljoona tai ääretön |
[muokkaa] Ajan merkitseminen
-
[muokkaa] Katso myös
Afroaasialaiset kielet |
Aasáx | aari | Ajawa | akkadi | amhara | arabia | aramea | bambassi | ebla | egypti | foinikia | hassaniyya | hausa | heprea | higi-bura | kabyli | kambata | kopti | malta | oromo | sidamo | somali | syyria | tamashek | tamazight | tashelhit | tigre | tigrinja | ugariti | walamo |