Mika Waltari
Wikipedia
Mika Toimi Waltari (s. 19. syyskuuta 1908, Helsinki – k. 26. elokuuta 1979, Helsinki) oli suomalainen kirjailija. Hänen tunnetuin teoksensa on kansainvälisille bestseller-listoille noussut Sinuhe egyptiläinen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Varhaiset vuodet
Waltarin pappisisä Toimi Waltari kuoli Mika Waltarin ollessa viisivuotias, jolloin kasvatusvastuu jäi äidille. Päästyään ylioppilaaksi Helsingin suomalaisen normaalilyseon klassiselta linjalta 1926 Waltari aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa, mutta siirtyi elämänkatsomuksellisen kriisin jälkeen pian filosofisen tiedekunnan historiallis-kielitieteelliseen osastoon. Filosofian kandidaatiksi hän valmistui 1929.
Kirjallisen uransa Waltari aloitti 17-vuotiaana Suomen Merimieslähetyksen tilaamalla uskonnollisella kertomuksella Jumalaa paossa. Waltari oli mukana myös Tulenkantajien piirissä ja ehti ennen läpimurtoteostaan Suuri illusioni (1928) kirjoittaa runoja ja kauhunovelleja. Suuri illusioni vangitsi osuvasti aikansa tunnelmat ja nuori lukijakunta otti sen omakseen.
[muokkaa] Lehtimieheksi ja ammattikirjailijaksi
Waltari meni 1931 naimisiin Marjatta Luukkosen kanssa. Perheeseen syntyi tytär, sittemmin kirjailijana tunnettu Satu Waltari. Waltari omaksui ammattikirjoittajan työmoraalin elättääkseen perheensä työllään. Hänellä oli vakinainen työ Suomen Kuvalehden toimittajana. 1930-luvulla hän kirjoitti romaaneja, pienoisromaaneja, satuja, runoja, matkakertomuksia ja näytelmiä. Jälkimmäisiä yhteensä 26 kappaletta.
Korkeakirjallisesti merkittävimpinä pidetään hänen ns. pienoisromaanejaan, joille on usein ominaista voimakas aistillisuus ja erotiikka, esimerkkeinä Vieras mies tuli taloon, Fine van Brooklyn ja Kultakutri.
[muokkaa] Elokuvakäsikirjoittajana
Waltari oli myös ahkera elokuvakäsikirjoittaja. Ehdottomasti tunnetuin hänen käsikirjoittamistaan elokuvista on T. J. Särkän ohjaama Kulkurin valssi (1941). Muita ovat mm. Helmikuun manifesti (1939) ja Oi, kallis Suomenmaa (1940). Suunnitellessaan Armi Kuuselan kunniaksi tekemään elokuvaa Maailman kaunein tyttö (1953) ohjaaja/tuottaja Veikko Itkonen antoi lehdille haastattelun, että elokuvan käsikirjoituksen tulee tekemään Mika Waltari. Waltari itse sai tietää tästä suunnitelmasta ensimmäistä kertaa lukiessaan Itkosen haastattelua lehdestä. Kilttinä miehenä hän kuitenkin suostui käsikirjoittajaksi.
Myös useita Waltarin romaaneja on sovitettu elokuviksi. Suomalaisille tunnetuimpia lienevät Matti Kassilan ohjaamat Komisario Palmu -elokuvat. Kansainväliselle yleisölle tunnetuin Waltarin romaanisovitus on kuitenkin Michael Curtizin ohjaama Sinuhe Egyptiläinen (1954). Yhteensä Waltarin teosten pohjalta tehtiin 33. elokuvaa.
[muokkaa] Sotavuodet
Toisen maailmansodan aikana Waltari otti osaa sotapropagandan tekoon, mm. kirjoittamalla dokumenttiteokset Neuvostovakoilun varjossa (1942, 1994 näköispainos) sekä Totuus Virosta, Latviasta ja Liettuasta (salanimellä "Nauticus" 1941). Waltari osallistui suomalaisten kirjailijoiden vierailuihin Kolmanteen valtakuntaan.
Sotavuosina Waltari kirjoitti propagandatöiden lisäksi muun muassa Ruotsin historiasta kertovan romaanin Kaarina Maununtytär ja 1800-luvun Suomeen sijoittuvan Tanssi yli hautojen.
[muokkaa] Kansainvälinen läpimurto
Sodanaikainen ahdistus purkautui egyptiläisromaaniin Sinuhe egyptiläinen (1945), josta tuli kansainvälinen menestys ja Waltarin pääteos. Englanninkielinen käännös pääsi Yhdysvalloissa bestseller-listalle. Sinuhe on ilmestynyt 40 kielellä.
Sinuhen jälkeen Waltari kirjoitti vankat historialliset romaanit Mikael Karvajalka (1948), Mikael Hakim (1949), Johannes Angelos (1952), Turms Kuolematon (1955), Valtakunnan salaisuus (1959) ja Ihmiskunnan viholliset (1964). Hänet palkittiin vuonna 1952 Pro Finlandia -mitalilla. Postuumisti 1981 ilmestyi lisäksi Nuori Johannes, jonka Waltari tosin kirjoitti jo 1951, mutta jätti julkaisematta koska se ei vastannut hänen omia korkeita vaatimuksiaan. Teokset suunnattiin yleismaailmalliselle lukijakunnalle; ainoastaan Mikael Karvajalka kuvaa Suomen historiaa.
[muokkaa] Luomisvoiman hiipuminen
Vuoden 1964 jälkeen Waltarin inspiraatio kuihtui. Hän yritteli vielä yhtä historiallista romaania, mutta se jäi valmistumatta. Loppuvuosinaan hän sai nauttia arvostusta, jota aktiivivuosina ei aina herunut, sillä Waltaria pidettiin liian "viihteellisenä" kirjailijana.
[muokkaa] Waltari ihmisenä
Mika Waltarin kuvaillaan usein olleen rauhallinen ja ystävällinen luonne ja lämmin ihminen. Waltarin elämään kuului kuitenkin myös dipsomania-tyyppinen alkoholismi sekä vaikeita unettomuus- ja masennuskausia, jotka pakottivat hänet monesti sairaalahoitoon. Vanhalla iällä hänen voimiaan verotti myös syöpä.
[muokkaa] Teokset
[muokkaa] Romaanit
- Suuri illusioni (1928)
- Appelsiininsiemen (1931)
- Mies ja haave (1933)
- Sielu ja liekki (1934)
- Palava nuoruus (1935)
- Surun ja ilon kaupunki (1936)
- Vieras mies tuli taloon (1937)
- Kuka murhasi rouva Skrofin? (1939)
- Komisario Palmun erehdys (1940)
- Ei koskaan huomis päivää (1942)
- Fine van Brooklyn (1942)
- Tanssi yli hautojen (1944)
- Jokin ihmisessä (1944)
- Sinuhe egyptiläinen (1945)
- Mikael Karvajalka (1948)
- Mikael Hakim (1949)
- Johannes Angelos (1952)
- Turms Kuolematon (1955)
- Feliks onnellinen (1958)
- Valtakunnan salaisuus (1959)
- Koiranheisipuu (1961)
- Tähdet kertovat komisario Palmu (1962)
- Ihmiskunnan viholliset (1964)
- Nuori Johannes (1981)
[muokkaa] Triviaa
- Waltari asui suurimman osan elämästään Helsingissä osoitteessa Tunturikatu 13.
- Helsingin Etu-Töölössä on Waltarin kotia lähellä Waltarille omistettu patsas. Se ei ole näköispatsas, ja aikoinaan käytiin kiivasta keskustelua millainen sen tulisi olla. Monet olisivat halunneet nimenomaan näköispatsaan. Waltari itse lausui julki toivomuksen, että kun hänestä aika jättää, hänen muistokseen rakennettaisiin Helsingin keskustaan julkinen pisuaari.
- Waltarin kantaravintola Helsingissä oli Elite.
- Waltarin tytär Satu Waltari (myöhemmin Satu Elstelä) on myös kirjailija.
- Waltarin tyttärenpoika Joel Elstelä on julkaissut yhden romaanin ja yhden novellikokoelman.
- Waltarin historiallisten romaanien nimet on usein käännetty vieraille kielille siten, että ne muistuttavat ensimmäistä menestysteosta Sinuhe egyptiläinen. Esimerkkejä englannista:
- Sinuhe egyptiläinen = The Egyptian
- Mikael Hakim = Michael the Finn
- Turms kuolematon = The Etruscan
- Ihmiskunnan viholliset = The Roman
