Ehdonalainen vapaus
Wikipedia
Ehdonalainen vapaus koittaa, kun vanki on suorittanut hänelle kuuluvan määräosan rangaistuksestaan. Ajankohdan laskemisen pohjana on aina tuomioistuimen määräämän ehdottoman vankeusrangaistuksen pituus. Määräosan laskemisen jälkeen saadusta osamäärästä vähennetään aika, jonka henkilö on ollut tämän asian vuoksi vapautensa menettäneenä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] 1/3-aika
Nuori rikoksentekijä (rikokseen 15–20-vuotiaana syyllistynyt) päästetään ehdonalaiseen vapauteen hänen suoritettuaan yhden kolmasosan rangaistuksestaan.
[muokkaa] Puoliaika
Vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen puolet rangaistuksesta suoritettuaan, jos hän
1. on ensimmäistä kertaa vankilassa
2. on nk. vankeinhoidollisesti ensikertalainen eli ei ole syyllistynyt vapausrangaistukseen johtaneeseen rikokseen edellistä vapautumista seuranneiden kolmen vuoden aikana.
[muokkaa] 2/3-aika
Muissa kuin edellisissä tapauksissa vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun hän on suorittanut kaksi kolmasosaa rangaistuksestaan.
[muokkaa] Koko rangaistusajan suorittaminen vankilassa
Jos tuomittu on
- syyllistynyt henkirikokseen, terroristiseen rikokseen tai muihin törkeisiin väkivaltarikoksiin ja
- on syyllistynyt sellaiseen edellisen kymmenen vuoden aikana tai on vapautettu alle kolme vuotta aiemmin elinkautisesta tai suorittamasta koko rangaistusaikaa vankilassa sekä
- hänen katsotaan olevan vakava uhka toisen hengelle ja terveydelle,
tuomioistuin voi määrätä syyttäjän vaatimuksesta tuomitun suorittamaan koko rangaistuksensa vankilassa.
Koko rangaistusaikaa vankilassa kärsivä vanki vapautetaan, kun 5/6 hänen tuomiostaan on suoritettu. Jos vanki kuitenkin todetaan edelleen vaaralliseksi toisten hengelle ja terveydelle, hän voi joutua Helsingin hovioikeuden päätöksellä olemaan vankeudessa loputkin tuomiostaan. Hänet on silti laskettava valvottuun koevapauteen viimeistään kolme kuukautta ennen vapautumistaan.
[muokkaa] Ehdonalaisen vapauden menettäminen
Ehdonalaiseen vapauteen liittyy koeaika, jonka pituus on jäljellä olevan vankeusrangaistuksen pituinen, kuitenkin enintään kolme vuotta. Jos ehdonalaiseen vapauteen laskettu vanki syyllistyy uusiin rikoksiin vapautensa koeaikana ja saa ehdottoman vankeusrangaistuksen, menettää hän myös ehdollisen vapautensa. Tällöin hänelle tuomitaan rikoksesta ja jäljellä olevasta vankeusrangaistuksesta yhteinen vankeusrangaistus, jollei tämä ole erityisen kohtuutonta olosuhteisiin nähden.
[muokkaa] Armahdus
Tasavallan presidentti voi perustelematta armahtaa kenet tahansa milloin tahansa. Käytännössä armahdukset kohdistuvat elinkautista rangaistusta suorittaviin. Joskus armahdetaan myös vakavasti sairastunut vanki. Muut kuin nämä perusteet ovat armahduksissa hyvin harvinaisia. Elinkautista rangaistusta suoritetaan Suomessa keskimäärin runsaat 14 vuotta.
Vankeuslain tultua voimaan (1.10.2006) elinkautista kärsivien vankien päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen päättää Helsingin hovioikeus. Tasavallan presidentin armahdusoikeus kuitenkin säilyy.
[muokkaa] Muuta
Rikosseuraamusvirastolla on mahdollisuus päästää henkilö ehdonalaiseen vapauteen aikaisemminkin kuin edellä mainittuina aikoina. Nykyisin aikaistettu ehdonalainen vapauttaminen on erittäin harvinaista. Muut viranomaiset eivät mielellään muuta oikeusistuinten päätöksiä.
Puhekielessä ehdonalainen vapaus ja ehdollinen rangaistus sekoitetaan usein keskenään. Ne ovat eri käsitteitä.
