Suomen presidentti

Wikipedia

Suomen valtiollinen protokolla
tasavallan presidentti aiemmin tasavallan presidentin toimessa olleet eduskunnan puhemies pääministeri korkeimman oikeuden presidentti, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, puolustusvoimain komentaja, evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa, Helsingin yliopiston kansleri

Suomen tasavallan presidentti on Suomen kansan valitsema valtionpäämies. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja on puolustusvoimain ylipäällikkö. Hän nimittää myös korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri tai tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.^[1]

[muokkaa] Valintamenettely

Pääartikkeli: Suomen presidentinvaali

Tasavallan presidentti on vuodesta 1994 lähtien valittu suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla kuuden vuoden välein. Ehdokkaansa presidentinvaaleihin saavat asettaa sekä rekisteröidyt puolueet, joilla on vähintään yksi edustaja eduskunnassa, että yli 20 000 kannattajan nimilistan keränneet valitsijayhdistykset. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa. Toistaiseksi kaikissa vaaleissa on järjestetty toinen kierros.

Ennen vuotta 1994 tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat 301 valitsijamiestä suhteellisella vaalitavalla, minkä jälkeen valitsijamiehet valitsivat presidentin. Presidentti valittiin myös useita kertoja poikkeusmenettelyllä (kts. kohta Suomen tasavallan presidentit).

Mauno Koiviston presidenttikauden päättyessä 1994 tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen perättäiseen, eli kahteentoista vuoteen. Muutoksen taustalla oli Urho Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa.

[muokkaa] Valtaoikeudet

Suomen presidentin lippu.

Vanhan perustuslain (1919–2000) aikaan tasavallan presidentti nimitti myös hallituksen muodostajan (käytännössä pääministerin), ja hän saattoi hajottaa eduskunnan ja määrätä pidettäväksi uudet vaalit. Presidentin oikeuksia hallituksen muodostamisessa ja eduskunnan hajottamisessa rajoitettiin 1990-luvulta lähtien ja edelleen perustuslain kokonaisuudistuksessa, joka astui voimaan 1. maaliskuuta 2000.

Tasavallan presidentin odotetaan toimivan arvovaltaisena välittäjänä puolueiden välillä.

Tasavallan presidentin edustusasunto on Helsingin keskustassa sijaitseva presidentinlinna, ja virka-asunto Helsingin Meilahdessa sijaitseva Mäntyniemi. Presidentin kesäasunto on Kultaranta Naantalissa.

Tasavallan presidentillä on oma kielekkeinen valtiolippu, jonka tangonpuoleisessa yläkentässä on 3. luokan Vapaudenristi kansalaisansioista.

[muokkaa] Suomen tasavallan presidentit

Katso myös: Suomen hallitsijat

järjestys	nimi	s.vsi–k.vsi	tasavallan presidenttinä	puolue valitsemishetkellä
1.	K. J. Ståhlberg	1865–1952	26. heinäkuuta 1919 – 2. maaliskuuta 1925	Edistyspuolue
2.	Lauri Kr. Relander	1883–1942	2. maaliskuuta 1925 – 2. maaliskuuta 1931	Maalaisliitto
3.	P. E. Svinhufvud	1861–1944	2. maaliskuuta 1931 – 1. maaliskuuta 1937	Kokoomus
4.	Kyösti Kallio	1873–1940	1. maaliskuuta 1937 – 19. joulukuuta 1940	Maalaisliitto
5.	Risto Ryti	1889–1956	19. joulukuuta 1940 – 4. elokuuta 1944	Edistyspuolue
6.	C. G. E. Mannerheim	1867–1951	4. elokuuta 1944 – 11. maaliskuuta 1946	(sitoutumaton oikeistolainen)
7.	J. K. Paasikivi	1870–1956	11. maaliskuuta 1946 – 1. maaliskuuta 1956	Kokoomus
8.	Urho Kekkonen	1900–1986	1. maaliskuuta 1956 – 27. tammikuuta 1982	Maalaisliitto
9.	Mauno Koivisto	s. 1923	27. tammikuuta 1982 – 1. maaliskuuta 1994	SDP
10.	Martti Ahtisaari	s. 1937	1. maaliskuuta 1994 – 1. maaliskuuta 2000	SDP
11.	Tarja Halonen	s. 1943	1. maaliskuuta 2000 alkaen	SDP

Ståhlberg valittiin 1919 eduskunnan toimittamalla vaalilla ja samoin valittiin Paasikivi 1946 (Mannerheimin kauden loppuun). Toisen maailmansodan aikana 1940 (Ryti, Kallion kauden loppuun) ja 1943 (Ryti, kahdeksi vuodeksi) presidentinvaalin toimittivat jo 1937 valitut valitsijamiehet. Rytin ilmoitettua erostaan 1944 Mannerheim määrättiin nimenomaisesti lailla presidentiksi ja vuonna 1973 Kekkosen kolmatta toimikautta jatkettiin poikkeuslailla neljällä vuodella (vuoteen 1978).

Normaalitapauksessa presidentin virkakausi alkaa maaliskuun 1. päivänä. Jos se kuitenkin sattuu pyhäpäiväksi, vuoden 1919 hallitusmuodon mukaan toimikausi alkoi vasta seuraavana arkipäivänä. Koska 1.3.1925 ja 1.3.1931 sattuivat sunnuntaiksi, Relander ja Svinhufvud astuivat toimeensa vasta maanantaina 2. maaliskuuta.

Presidentin elinikäisen arvon henkilö saa astuessaan tasavallan presidentin toimeen.

[muokkaa] Triviaa

Presidenttien toimikaudet

Neljä Suomen presidenttiä erosi toimestaan kesken kauden:

Kyösti Kallio erosi vuonna 1940 huonoon terveyteensä vedoten
Risto Ryti erosi vuonna 1944 poliittisen ja sotilasjohdon yhdistämiseen sekä horjuvaan terveyteensä vedoten, tosiasiallisesti Ryti-Ribbentrop-sopimuksesta johtuen
Carl Gustaf Emil Mannerheim erosi vuonna 1946 huonoon terveyteensä vedoten ja tosiasiallisesti myös varmistuttuaan ettei joutunut tuomittavaksi sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä
Urho Kekkonen erosi vuonna 1981 huonoon terveyteensä vedoten

Yksi presidentti toimi täydet kaksi kautta:

Mauno Koivisto (1982-1994)
(Juho Kusti Paasikivi (1946-1956) oli toimessaan kaksi kautta, mutta hänen ensimmäinen kautensa 1946-1950 oli vajaa)
(Risto Ryti (1940-1944) oli toimessaan kaksi kautta, mutta hänen molemmat kautensa 1940-1943 ja 1943-1944 olivat vajaat)

Yksi presidentti oli toimessaan enemmän kuin kaksi kautta (12 vuotta):

Urho Kekkonen (1956–1982) oli toimessaan neljä kautta (kausi 1968-1978 kesti poikkeuslailla 10 v.), yhteensä yli 25 vuotta

Neljä presidenttiä oli toimessaan yhden kokonaisen kauden:

Kaarlo Juho Ståhlberg (1919-1925), vaikka kausi olikin alusta vajaa lähes 5 kk
Lauri Kristian Relander (1925-1931)
Pehr Evind Svinhufvud (1931-1937)
Martti Ahtisaari (1994-2000)

Kaksi presidenttiä oli toimessaan vähemmän kuin yhden kauden:

Kyösti Kallio (1937-1940)
Carl Gustaf Emil Mannerheim (1944-1946)

Presidenttien valinnat

Viisi presidenttiä on valittu virkaansa useamman kuin yhden kerran:

Risto Ryti valittiin sotavuonna 1943 toisella kaudelle lähes yksimielisesti
Juho Kusti Paasikivi valittiin vuonna 1950 toiselle kaudelle
Urho Kekkonen valittiin uudelleen presidentiksi vuosina 1962, 1968 ja 1978
Mauno Koivisto valittiin vuonna 1988 toiselle kaudelle
Tarja Halonen valittiin vuonna 2006 toiselle kaudelle

Yksi presidentti on hävinnyt vaalit istuvana presidenttinä:

Pehr Evind Svinhufvud (hävisi 1937 Kyösti Kalliolle 73 valitsijamiesäänellä)

Yksi presidentti on ollut ehdolla presidenttikautensa jälkeen:

Kaarlo Juho Ståhlberg oli ehdolla vuosina 1931, 1937 ja 1946 häviten kaikki vaalit

Viisi presidenttiä on ollut ehdolla ennen presidenttikauttaan:

Yksi presidentti ei ole valitsemishetkellä ollut minkään puolueen jäsen:

Carl Gustaf Emil Mannerheim

Yksi presidenteistä on valittu virkaansa alle 50-vuotiaana:

Lauri Kristian Relander (42 vuotta)

Eduskunta on valinnut presidentin kahdesti:

1919: Kaarlo Juho Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi.
1946: Juho Kusti Paasikivi valittiin presidentiksi Mannerheimin erottua virasta tämän kauden loppuosaksi eduskunnassa sotatilasta johtuen.

Presidentti on valittu kahdesti poikkeuslailla:

1944: Carl Gustaf Emil Mannerheim valittiin virastaan eronneen Rytin seuraajaksi viiden kuudesosan eduskunnasta kannattamalla poikkeuslailla.
1974: Urho Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella poikkeuslailla.

Neljä presidenttiä on tullut valituksi, vaikka on saanut ensimmäisellä tai toisella kierroksella vähemmän ääniä kuin toinen ehdokas:

Lauri Kristian Relander sai 1925 toisella kierroksella 97 valitsijamiesääntä ja Risto Ryti 104. Kolmannella kierroksella Relander sai 172 ja Ryti 109 ääntä.
Pehr Evind Svinhufvud sai 1931 ensimmäisellä kierroksella 88 valitsijamiesääntä ja Väinö Tanner 90. Toisella kierroksella Svinhufvud sai 98 ääntä ja Kaarlo Juho Ståhlberg 149 ääntä; Tanner ei saanut yhtään ääntä. Kolmannella kierroksella Svinhufvud sai 151 ja Ståhlberg 149 ääntä.
Kyösti Kallio sai 1937 ensimmäisellä kierroksella 56 ääntä, Pehr Evind Svinhufvud 94 ääntä ja Kaarlo Juho Ståhlberg 150 ääntä. Toisella kierroksella Kallio sai 177, Svinhufvud 104 ja Ståhlberg 19 ääntä.
Urho Kekkonen sai 1956 toisella kierroksella 102 ääntä ja K. A. Fagerholm 114 ääntä. Kolmannella kierroksella Kekkonen sai 151 ääntä ja Fagerholm 149 ääntä.

Kolme presidenttiä on tullut valituksi, vaikka on hävinnyt valitsijamiesvaalit:

Lauri Kristian Relander hävisi Väinö Tannerille 41 159 äänellä ja Hugo Suolahdelle 17 308 äänellä presidentinvaalissa 1925.
Pehr Evind Svinhufvud hävisi niin ikään Tannerille 72 172 äänellä presidentinvaalissa 1931.
Kyösti Kallio hävisi Pehr Evind Svinhufvudille 146 312 äänellä presidentinvaaleissa 1937.

Presidenttien nimet

Neljä presidenttiä on aikanaan tunnettu eri nimellä kuin presidenttinä:

Kaarlo Juho Ståhlberg oli ristimänimeltään Carl Johan Ståhlberg.
Lauri Kristian Relander oli ristimänimeltään Lars Kristian Relander.
Kyösti Kallio oli ristimänimeltään Gustaf Kalliokangas.
Juho Kusti Paasikiven nimi oli vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén.

Yhdellä presidenteistä on ollut vain yksi etunimi:

Kyösti Kallio

Kahdella presidenteistä on ollut kolme etunimeä:

Presidenttien taustat

Kaksi presidenteistä on ollut suomenruotsalaisia:

Kaksi presidenttiä on syntynyt nykyisen Oulun läänin alueella:

Neljä presidenttiä on syntynyt nykyisen Länsi-Suomen läänin alueella:

Kaksi presidenttiä on syntynyt nykyisen Etelä-Suomen läänin alueella:

Yksi presidentti on syntynyt nykyisen Itä-Suomen läänin alueella:

Urho Kekkonen (Pielavedellä)

Kaksi presidenttiä on syntynyt sotien jälkeen Neuvostoliitolle luovutetuilla alueilla:

Kaksi presidenttiä oli aatelistaustaisia.

Yksi presidenteistä on ollut nainen:

Tarja Halonen

Kolme presidenteistä on palvellut sodassa rintamalla:

Carl Gustaf Emil Mannerheim (Venäjän-Japanin sodassa 1904-1905)
Urho Kekkonen (Suomen sisällissodassa 1918)
Mauno Koivisto (jatkosodassa 1942-1944)

Presidenttien iät

Kahdeksan presidenteistä on syntynyt ennen Suomen itsenäisyyttä:

Kuusi presidenteistä on elänyt yli 80-vuotiaaksi:

Kaarlo Juho Ståhlberg (kuoli 1952 87-vuotiaana)
Pehr Evind Svinhufvud (kuoli 1944 82-vuotiaana)
Carl Gustaf Emil Mannerheim (kuoli 1951 83-vuotiaana)
Juho Kusti Paasikivi (kuoli 1956 86-vuotiaana)
Urho Kekkonen (kuoli 1986 85-vuotiaana)
Mauno Koivisto (syntyi 1923)

Yksi presidenteistä on elänyt alle 60-vuotiaaksi:

Lauri Kristian Relander (kuoli 1942 58-vuotiaana)

Viisi presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 60 vuotta:

Kaarlo Juho Ståhlberg (28. tammikuuta 1925)
Urho Kekkonen (3. syyskuuta 1960)
Mauno Koivisto (25. marraskuuta 1983)
Martti Ahtisaari (23. kesäkuuta 1997)
Tarja Halonen (24. joulukuuta 2003)

Kolme presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 70 vuotta:

Pehr Evind Svinhufvud (15. joulukuuta 1931)
Urho Kekkonen (3. syyskuuta 1970)
Mauno Koivisto (25. marraskuuta 1993)

Kaksi presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 75 vuotta:

Pehr Evind Svinhufvud ( 15. joulukuuta 1936)
Urho Kekkonen (3. syyskuuta 1975)

Kaksi presidenteistä on toimikautensa aikana täyttänyt 80 vuotta:

Juho Kusti Paasikivi (27. marraskuuta 1950)
Urho Kekkonen (3. syyskuuta 1980)

Presidenteistä vanhin on virkaan astuessaan ollut Carl Gustaf Emil Mannerheim, joka valittiin toimeen 1944 77-vuotiaana. Nuorin on virkaan astuessaan ollut Lauri Kristian Relander, joka valittiin toimeen 1925 42-vuotiaana. Vanhin presidenteistä presidenttikauden päättyessä on ollut Juho Kusti Paasikivi, joka poistui toimesta 1956 85-vuotiaana. Nuorin presidenttikauden päättyessä on ollut Lauri Kristian Relander, joka poistui toimesta 1931 48-vuotiaana.

Vanhimmaksi presidenteistä on elänyt Kaarlo Juho Ståhlberg, joka kuoli 87-vuotiaana. Nuorimpana kuoli Lauri Kristian Relander, joka menehtyi 58-vuotiaana.

Entiset presidentit

Enimmillään on ollut yhtä aikaa elossa neljä entistä presidenttiä:

19. joulukuuta 1940 muutaman tunnin ajan Risto Rytin astuttua toimeen elossa olivat entiset presidentit Kaarlo Juho Ståhlberg, Lauri Kristian Relander, Pehr Evind Svinhufvud ja Kyösti Kallio. Kallio menehtyi samana päivänä. Kaikkiaan presidenttejä oli tuolloin elossa kymmenen, jos lasketaan myös tulevat presidentit Carl Gustaf Emil Mannerheim, Juho Kusti Paasikivi, Urho Kekkonen, Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari. Koivisto oli 17- ja Ahtisaari 3-vuotias.

Pisimpään presidenttikautensa jälkeen on elänyt Kaarlo Juho Ståhlberg, 27 vuotta. Hän jätti toimen 1925 ja kuoli 1952. Lyhimmän ajan on presidenttikautensa jälkeen elänyt Kyösti Kallio, joka jätti toimen 19. joulukuuta 1940 ja kuoli samana päivänä.

Kolmen aikavälin aikana on ollut elossa vain istuva presidentti:

6.12.1917–2.3.1925 (ensimmäisen presidentin Kaarlo Juho Ståhlbergin kaudella ja sitä ennen)
4.12.1956–27.1.1982 (Urho Kekkosen kaudella Juho Kusti Paasikiven kuoleman jälkeen)
31.8.1986–1.3.1994 (Mauno Koiviston kaudella Urho Kekkosen kuoleman jälkeen)

Ainoa ulkomailla kuollut presidentti on oli Carl Gustaf Emil Mannerheim, hän kuoli Lausannessa, Sveitsissä, jossa hän oli hoitamassa terveyttään.

Presidentit politiikassa

Kuusi presidenttiä on toiminut pääministerinä:

Kaksi presidenttiä on toiminut valtiovarainministerinä:

Kaksi presidenttiä on toiminut ulkoministerinä:

Neljä presidenttiä on toiminut eduskunnan puhemiehenä:

Kaarlo Juho Ståhlberg (1914)
Lauri Kristian Relander (1919-1920)
Pehr Evind Svinhufvud (1907-1912)
Kyösti Kallio (1920, 1922, 1924-1925, 1927, 1929, 1930-1936)
Urho Kekkonen (1948-1950)

Viisi presidenttiä on toiminut kaupunginvaltuutettuna:

Kaarlo Juho Ståhlberg (Helsinki 1901-1903)
Risto Ryti (Helsinki 1924-1927)
Juho Kusti Paasikivi (Helsinki 1915-1918)
Mauno Koivisto (Turku 1957)
Tarja Halonen (Helsinki 1977-1996)

Kolme presidenttiä ei ole koskaan toiminut kansanedustajana:

Neljä presidenttiä on edustanut säätyään valtiopäivillä:

Kaarlo Juho Ståhlberg (porvarissäädyn edustaja 1904-1905)
Pehr Evind Svinhufvud (ritariston ja aatelin valtiopäiväjäsen 1894, 1899-1906)
Kyösti Kallio (talonpoikaissäädyn edustaja 1904-1906)
Carl Gustaf Emil Mannerheim (aatelissäädyn edustaja 1906)

Presidenttien koulutus ja ammatit

Kaksi presidenttiä on toiminut valtiollisessa luottamustehtävässä virkakautensa jälkeen:

Kaarlo Juho Ståhlberg (Kansallisen Edistyspuolueen kansanedustaja 1930-1932)
Risto Ryti (Suomen Pankin pääjohtaja 1944-1945)

Kolme presidenttiä on ottanut osaa sotaan:

Yksi presidentti on ollut diplomaattina:

Martti Ahtisaari (suurlähettiläs Tansaniassa, Sambiassa, Somaliassa ja Mosambikissä)

YK:n edustajana Namibiassa.

Kolme presidenttiä on käynyt Oulun Lyseon lukiota:

Neljä presidenttiä on toiminut opettajana:

Lauri Kristian Relander (maatalousaineiden opettaja Itä-Karjalan kansanopistossa Impilahdella 1906-1907)
Juho Kusti Paasikivi (Lahden yhteiskoulun opettaja)
Mauno Koivisto (kansakoulunopettaja 1951-1953)
Martti Ahtisaari (kansakoulunopettaja Oulussa 1959-1960)

Viisi presidenttiä on väitellyt tohtoriksi:

Kuusi presidenttiä on koulutukseltaan lakimies:

Seitsemän presidenttiä on toiminut pankkisektorilla:

Yhdeksän presidenttiä on kirjoittanut kirjoja:

Kaarlo Juho Ståhlberg (mm. Parlamentarismi Suomen valtiosäännössä 1927)
Lauri Kristian Relander (mm. Karjanlannan kokoamisesta ja hoidosta 1907 ja Kaniininhoidosta 1910)
Pehr Evind Svinhufvud (mm. Majuri Juhana Henrik Fieandtin elämäkerta 1881)
Risto Ryti (mm. Maailmanpula ja sen synnyttämä pessimismi 1931)
Carl Gustaf Emil Mannerheim (mm. Alustava selonteko matkasta, joka tehtiin Hänen Majesteettinsa käskystä Kiinan Turkestanin ja Kiinan pohjoisten maakuntien halki Pekingiin vuosina 1906 – 08 1909 (venäjäksi)
Juho Kusti Paasikivi (mm. Lainkäytön kehittymisestä veronkanto- ja finanssikontrolliasioissa varhaisimman ruotsalais-suomalaisen oikeuden mukaan: kompetenssikysymys 1901 (väitöskirja)
Urho Kekkonen (mm. Kunnallisvaalilainsäädäntö selitettynä 1933, 1964)
Mauno Koivisto (mm. Itsenäiseksi imperiumin kainalossa: mietteitä kansojen kohtaloista 2004)
Martti Ahtisaari (mm. Tehtävä Belgradissa 2000)

Presidenttien puolisot

Kaksi presidenttiä on mennyt naimisiin toimikautensa aikana:

Kaarlo Juho Ståhlberg (Ester Hällströmin kanssa 1920)
Tarja Halonen (Pentti Arajärven kanssa 2000)

Yksi presidentti on eronnut puolisostaan:

Carl Gustaf Emil Mannerheim erosi 1919 vaimostaan Anastasiesta.

Yksi presidentti on jäänyt leskeksi presidenttikautensa aikana:

Urho Kekkonen (1974 vaimonsa Sylvin kuoltua)

Yhden presidentin puoliso on ollut ulkomaalainen:

Anastasie Nikolajevna Arapova (venäläinen) - Carl Gustaf Emil Mannerheim

Kaksi presidenttiä on ollut kahdesti naimisissa:

Luettelo presidenttien puolisoista:

Presidentti	Puoliso	Vuodesta	Vuoteen	Syntynyt–kuollut	Elinikä
K. J. Ståhlberg	Hedvig Ståhlberg	1893	1917	1869-1917	48v.
K. J. Ståhlberg	Ester Ståhlberg	1920	1950	1870–1950	80v.
Lauri Kristian Relander	Signe Relander	1906	1942	1886–1962	75v.
Pehr Evind Svinhufvud	Ellen Svinhufvud	1889	1944	1869–1953	83v.
Kyösti Kallio	Kaisa Kallio	1902	1940	1878–1954	76v.
Risto Ryti	Gerda Ryti	1916	1956	1886–1984	98v.
Carl Gustaf Emil Mannerheim	Anastasie Arapova	1892	1919	1872–1936	64v.
Juho Kusti Paasikivi	Anna Paasikivi	1897	1931	1869–1931	62v.
Juho Kusti Paasikivi	Alli Paasikivi	1934	1956	1879–1960	81v.
Urho Kekkonen	Sylvi Kekkonen	1926	1974	1900–1974	74v.
Mauno Koivisto	Tellervo Koivisto	1952		s. 1929	78v.*
Martti Ahtisaari	Eeva Ahtisaari	1968		s. 1936	70v.*
Tarja Halonen	Pentti Arajärvi	2000		s. 1948	58v.*

Presidenttien lapset

Luettelo presidenttien lapsista:

Presidentti	Lapsi	Syntynyt–kuollut	Elinikä
K. J. Ståhlberg	Kaarlo Ståhlberg	1894-1977	83v.
	Aino Kjellman	1895–1974	79v.
	Elli Schauman	1899-1986	86v.
	Aune Ståhlberg	1901-1967	66v.
	Juho Ståhberg	1907-1973	66v.
	Kyllikki Tuominen	1908-1994	86v.
Lauri Kristian Relander	Maja-Lisa Backman	1907–1990	83v.
Lauri Kristian Relander	Ragnar Relander	1910-1970	60v.
Pehr Evind Svinhufvud	Yngve Svinhufvud	1890–1991	101v.
	Ilmo Sommar	1892-1969	77v.
	Aino Alftan	1893-1980	87v.
	Eino Svinhufvud	1896-1938	42v.
	Arne Svinhufvud	1904-1942	38v.
	Eivind Svinhufvud	1908-1969	61v.
Kyösti Kallio	Vieno Kallio	1903–1938	35v.
	Veikko Kallio	1906-1980	74v.
	Kerttu Saalasti	1907-1995	88v.
	Kalervo Kallio	1909-1969	60v.
	Kaino Pihlajamaa	s.1911	95v.*
	Katri Kaarlonen	s. 1915	91v.*
Risto Ryti	Henrik Ryti	s. 1916	90v.*
	Niilo Ryti	1919-1997	78v.
	Eva Saxén	s. 1922	84v.*
Carl Gustaf Emil Mannerheim	Anastasia Mannerheim	1893–1978	85v.
Carl Gustaf Emil Mannerheim	Sophie Mannerheim	1895-1963	68v.
Juho Kusti Paasikivi	Annikki Paasikivi	1898–1950	52v.
	Wellamo Paasikivi	1900–1966	66v.
	Juhani Paasikivi	1901-1942	41v.
	Varma Paasikivi	1903-1941	38v.
Urho Kekkonen	Matti Kekkonen	s. 1928	78v.*
Urho Kekkonen	Taneli Kekkonen	1928-1985	57v.
Mauno Koivisto	Assi Koivisto	s. 1957	49v.*
Martti Ahtisaari	Marko Ahtisaari	s. 1969	37v.*
Tarja Halonen	Anna Halonen	s. 1978	28v.*

Presidenttien mukaan nimetty

Kahdeksan presidentin mukaan on nimetty katu, tie tai aukio:

Kaarlo Juho Ståhlberg: Ståhlbergintie, Helsinki
Lauri Kristian Relander: Relanderinaukio, Helsinki
Pehr Evind Svinhufvud: Svinhufvudintie, Helsinki; Svinhufvudinkatu, Lahti; Ukko-Pekantie, Anjalankoski, Heinola, Ylivieska; Ukko-Pekankaari, Taavetti
Kyösti Kallio: kadut, Helsinki, Lahti, Nivala
Risto Ryti: kadut, Helsinki, Huittinen
Carl Gustaf Emil Mannerheim: kadut, aukio Fiskars, Hamina, Hanko, Helsinki (Mannerheimintie), Karvia, Kokkola, Lahti, Lappeenranta, Loviisa, Mikkeli, Naantali, Nastola, Oulu, Parkano, Porvoo, Tammisaari, Vaasa
Juho Kusti Paasikivi: kadut Helsinki, Kankaanpää, Kerava, Lahti, Tampere; Paasikivenaukio, Helsinki
Urho Kekkonen: kadut, aukiot ym. Hamina, Helsinki, Kajaani, Orimattila, Pielavesi, Saarijärvi, Suomusjärvi, Tampere
Martti Ahtisaari: Ahtisaaren aukio, Oulu

Neljän presidentin mukaan on nimetty säätiö:

Pehr Evind Svinhufvud: P. E. Svinhufvudin muistosäätiö
Kyösti Kallio: Kyösti ja Kalervo Kallion Museosäätiö
Carl Gustaf Emil Mannerheim: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Mannerheim-säätiö, Suomen Marsalkka Mannerheimin Perinnesäätiö
Urho Kekkonen: Tasavallan Presidentin arkistosäätiö

Kahden presidentin mukaan on nimetty höyryveturi:

Yhden presidentin mukaan on nimetty höyrylaiva:

Pehr Evind Svinhufvud: S/S Ukkopekka

Yhden presidentin mukaan on nimetty silta:

Pehr Evind Svinhufvud: Ukkopekan silta, Naantali

Yhden presidentin mukaan on nimetty kivääri:

Pehr Evind Svinhufvud: Ukko-Pekka

Yhden presidentin mukaan on nimetty kansallispuisto:

Urho Kekkonen: Urho Kekkosen kansallispuisto

Kolmen presidentin muistoksi on perustettu museo:

Kyösti Kallio: Kyösti ja Kalervo Kallion museo, Nivala
Carl Gustaf Emil Mannerheim: Mannerheim-museo, Helsinki; Päämajamuseo, Mikkeli
Urho Kekkonen: Urho Kekkosen museo, Helsinki

Yhden presidentin kunniaksi vietetään muistopäivää:

Carl Gustaf Emil Mannerheim: Mannerheimin syntymäpäivä 4. kesäkuuta vuodesta 1942 Puolustusvoimien lippujuhlapäivä

Kolme presidenttiä on ollut kuvattuna seteliin:

Kaarlo Juho Ståhlberg: 5000 markan seteli 1955, 50 markan seteli 1963
Juho Kusti Paasikivi: 1000 markan seteli 1955, 10 markan seteli 1963; juhlaraha 1970
Urho Kekkonen: 500 markan seteli 1975; juhlaraha 1975, 1981

Jokainen presidentti on ollut kuvattuna postimerkkiin:

Kaarlo Juho Ståhlberg: 1945, 1965
Lauri Kristian Relander: 1983
Pehr Evind Svinhufvud: 1931, 1944
Kyösti Kallio: 1941, 1973
Risto Ryti: 1941
Carl Gustaf Emil Mannerheim: 1937, 1941, 1952, 1967
Juho Kusti Paasikivi: 1947, 1950, 1970
Urho Kekkonen: 1960, 1970, 1980, 1986
Mauno Koivisto: 1983, 1993
Martti Ahtisaari: 1997
Tarja Halonen: 2003

[muokkaa] Lisää triviatietoa

	Luettelot Suomen presidenteistä ja pääministereistä

Luettelot pääministereistä

Luettelot presidenteistä

Presidenttiehdokkaat

Aakkosjärjestyksessä | Puolueen mukaan

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Virallinen sivusto

[muokkaa] Lähteet

↑ Perustuslaki, 59 §

	Suomen presidentit
	K. J. Ståhlberg \| Lauri Kristian Relander \| Pehr Evind Svinhufvud \| Kyösti Kallio \| Risto Ryti \| Carl Gustaf Emil Mannerheim Juho Kusti Paasikivi \| Urho Kekkonen \| Mauno Koivisto \| Martti Ahtisaari \| Tarja Halonen