Eimo
Wikipedia
Eimo Oy (aikaisemmin Eimo-Muovi Oy) on päijäthämäläinen muovin ruiskupuristusyritys, joka valmistaa matkapuhelinten kuoria. Eimo-Muovi Oy:stä, Teräspeikko Oy:stä, Makron Oy:stä ja Fixron Oy:stä sai perustaja Jalo Paananen Suomen Yrittäjien palkinnon 1986.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Eimo Muovi Oy aloitti toimintansa Pertunmaalla Kuortissa 1981. 2001 Eimo Oyj myi Kuortin yksikön sen viidelle työntekijälle, jotka perustivat Plastep Oy:n.
Uudessakaupungissa Teräsnailon Ky:nä aloittanut ja Laitilaan 1975 muuttanut ja vuodesta 1985 Tasoplast Oy:nä toiminut yritys myytiin 1989 Eimo Oy:lle, johon se myös fuusioitiin. Pörssiin Eimo Oy tuli 1999. Matkapuhelinten kuorien teko loppui Laitilassa 2000.
[muokkaa] Foxconn - Hon Hai Precision Industry
[muokkaa] Lunastustarjouksella pörssistä
Eimo Oy:n osakekannan osti 2003 taiwanilainen Hon Hai Precision Industry Co., Ltd, joka tunnetaan myös nimellä Foxconn. Samoihin aikoihin toimiva johto osti Foxconnilta Laitilan yksikön perustaen Coreplast Laitila Oy:n. Foxconnille Suomeen jäivät Hollolan ja Lahden tehtaat. Foxconn alkoi kehittää voimakkaasti Unkarin toimintoja ja Suomen toimintoja pyrittiin saneeraamaan.
[muokkaa] Toimialarationalisointia
Foxconn siirtyi Teknologiateollisuus ry:een ja edellytti työntekijöiden seuraavan Kemian liitosta Metallityöväen Liittoon, koska Teknologiateollisuus noudattaa Metallityöväenliiton työehtosopimusta. Pohjoiskarjalalaisen Perloksen esimerkkiin nojautuen työntekijät päättivät edelleen pysyä Kemian liitossa ja työehtosopimuksessa, mistä oli tuloksena pitkä lakko, jonka aikana pyrittiin käyttämään tavanomaista laajemmin Jarnasol Oy:n vuokratyövoimaa myös Virosta.
Lakon tuloksena päätettiin jatkaa Kemian liiton työehtosopimuksen noudattamista toistaiseksi. Lakko aiheutti paljon keskustelua, mm. Etelä-Suomen Sanomien sähköisellä keskustelupalstalla yli 7 000 viestin keskustelun yrityksen tilasta ja globalisoitumisesta sekä lakosta yleensä. Kemian liiton lakon aikana niin Hollolan kuin Lahdenkin tehtaalla työt jatkuivat lahtelaisen vuokratyövoimayhtiön palkkaaman henkilökunnan turvin.
[muokkaa] Toisen Suomen tehtaan lakkauttaminen
Loppukevään 2005 ja kesän aikana investoinnit Lahden tehtailla jatkuivat ja Hollolan tehtaan lakkauttamisesta ilmoitettiin 23. elokuuta 2005 Hon Hai Precision Industryn saatua laajennuksensa kesällä 2005 valmiiksi Unkarin tehtaillaan.
Foxconnin Hollolan tehtaat olivat suurin yksityinen työnantaja Hollolan kunnassa noin 280 työntekijällä. Päijäthämäläiset kansanedustajat Maija-Liisa Lindqvist ja Matti Kauppila vetosivat valtioon erityistoimiksi tilanteen jälkihoidoksi.
26. elokuuta 2005 perjantaina järjestivät Foxconnin työntekijät Lahden torilla mielenosoituksen, jossa poltettiin lippu. Foxconnin irtisanotut työntekijät ovat järjestämässä myös kunnan tukemaa organisoitua työnhakua.
29. elokuuta 2005 päätti Hollolan kunnanhallitus hakea sisäasiainministeriön tarveharkintaista apua, ns. "kuntien köyhien apua" Foxconnin vuoksi menetettävien verotulojen korvaamiseksi.
[muokkaa] Suomen viimeisen tehtaan lakkauttaminen
Lahden tehdasta koskevien yhteistoimintaneuvottelelujen tuloksena 24. huhtikuuta 2006 julkistettiin tieto siitä, että matkapuhelinten kuorien valmistus lakkaa Lahdessa ja että ainoa tuotannollinen toiminta, mikä Lahteen jää voi olla Kiinasta tuotujen kuorien viimeistely siten, että niihin painetaan logoja. Irtisanottavat eivät saa varsinaista tukipakettia. [1]
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Foxconn
- Foxconnin tarjousasiakirja Eimo Oyj:stä 2003 (.pdf)
- Foxconn
- Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot 1968-2004
- Budapest Business Journal: Hon Hai Precision Industry on saanut Unkarin tehtaansa laajennuksen valmiiksi ja siirtää pääkonttorinsa Suomesta
- Lipunpoltto
- Syntyneitä yrityksiä
- Tuotannon lopettaminen
- Irtisanomisia ja vuokratyöntekijöitä
- Yhdestoista hetki, Kimmo Kevätsalo, Käyttötieto, 2005, toinen painos 2006, Helsinki, ISBN 9519887318 ja ISBN 9789519887319 [2]
