Lahti

Lahti (ruots. Lahtis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven rannalla Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lahdessa on asukkaita lähes 100 000, ja se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkiseutu.

[muokkaa] Perustietoja

Lahden radiomastot (1927) radiomäellä

Kaupunginvaltuutettuja 59 kaudella 2005–2008: SDP 19 (-1 PER), Kokoomus 19 (+1 Kristillisdemokraatit), Vasemmistoliitto 6, Keskusta 5, Kristillisdemokraatit 4 (-1 Kokoomus), Vihreät 4, PER 1 (+1 SDP), Punavihreä 1.

Pääartikkeli: Lahden kaupunginvaltuusto

Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa vuonna 2004: 53,0
Veroprosentti 19,00
Työttömyysprosentti 2006: n. 12,75 %
Suurimmat elinkeinot: palvelut 70 %, teollisuus 21 % ja rakentaminen 7 %.
Korkeus merenpinnasta 103 metriä aseman kohdalla
Lahti-visio: "Lahti on kansainvälinen laadun, muotoilun ja ympäristöosaamisen keskus, jossa on itseään ja kaupunkiaan arvostavat tyytyväiset asukkaat."

[muokkaa] Lahden historia

Pääartikkeli: Lahden historia

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta Suomen vanhimman tunnetun asuinpaikan. Ensimmäinen maininta nimestä on vuodelta 1445. Lahti oli kuitenkin tavallinen Hollolan pieni maalaiskylä, kunnes Riihimäki–Pietari-rautatie avattiin vuonna 1870, minkä aikaansaama junaliikenne aloitti kylän kasvun vilkkaaksi liikepaikaksi.

Lahti sai kauppalan oikeudet vuonna 1878 Suomen suuriruhtinaana toimineelta Venäjän keisarilta, ja Hollolan kunnasta täysin itsenäinen kaupunki siitä tuli marraskuussa 1905. Lahden kauppala kaavoitettiin vuonna 1878, ja samaan kaavoitukseen perustuu edelleen kaupungin nykyinen ydinkeskusta. Vuoden 1905 kaupungiksi tulon jälkeen Lahden kaupunkiin on liitetty alueita Hollolasta 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista).

Vuonna 1918 Lahden Fellmanin tilan pellolle koottiin vangiksi jääneitä punakaartilaisia, joista osa teloitettiin Hennalan kasarmialueella. Fellmanin puistoon pystytettiin 1981 suuri, realistinen punavankien vapautuksen muistomerkki.

Vuonna 1918 Asko Avonius perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina, josta Askon ohella kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku ja E-liikkeeseen kuulunut Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Uudet Lahden asukkaat olivat kotoisin maaseudulta, pääosin Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.

Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. 1978 järjestettiin Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin kisakylä Riihelään. 1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen hemohesin käytöstä.

1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuustontteja, minkä vuoksi ostettiin (entisen) 4-tien varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.

Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulutuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.

Tilastokeskus kertoo Lahdessa kerrostaloasuntoneliön maksavan keskimäärin 1 261 EUR/m2 4/2005

[muokkaa] Väestö ja politiikka

Lahden asukasluvun kasvu
Vuosi	Asukasluku
1906	2 779
1910	5 996
1915	4 974
1920	5 212
1925	8 315
1930	10 083
1935	21 167
1940	24 757
1945	33 725
1950	43 571
1955	48 112
1960	65 210
1965	79 829
1970	88 393
1975	94 862
1980	94 767
1985	94 447
1990	93 151
1995	95 119
1996	95 501
1997	95 854
1998	96 227
1999	96 666
2000	96 921
2002	97 968
2003	98 253
2004	98 281
2005	98 349
2006	98 413
2007	98 797

[muokkaa] 1990-luvun lama

Lahti oli ennen Porin tapaan työläisten kaupunki. Kaupungissa oli suuria työllistäjiä, jotka nyt ovat jo menneisyyttä. Lahti oli kauan muuttovoittoinen, kunnes teollisuus alkoi taantua. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistoa, jota olisikin ollut vaikea saada Helsingin yliopiston läheisyyden takia. Silti Lahdessa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.

Lahtea on lamavuosista lähtien piinannut ankara työttömyys. Kolmannes työttömistä, noin 2 500 kaupunkilaista, on pitkäaikaistyöttömiä.

1990-luvulla Lahti ei saanut Eimo-muovia laajemmin matkapuhelinten tuotantoon liittyvää teollisuutta Lahden seudulle, joten rakennemuutos ei tässä mielessä onnistunut ja kaupunkiin jäi verrattain suuri työttömyys ja rakenneongelmat.

Kehitystoimissa on kuitenkin käytetty 1980-luvun moottoritiehankkeen tapaan mielikuvia liittymisestä Helsingin metropolialueeseen uskoen että pääkaupunkiseudun kasvu säteilee sadan kilometrin päähän. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös Lahden oikorata.

Lahti ja Lahden seutu kuitenkin tarjoaa verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa valmistukselle ja logistiikalle pääkaupunkiseudun ulkopuolella esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuudelle. Vaikuttavuudeltaan valtakunnallisesti merkittävin Lahteen sijoittunut toiminto on Hartwallin panimo. Lahdessa oli saatavana korkealaatuista vettä helposti, keskeinen sijainti Etelä-Suomessa valtatie 4:n ja valtatie 12:n varrella sekä Mallasjuoman panimoperinteet.

[muokkaa] Valtionapu

Lahti hakee 2006 sisäasiainministeriöltä yhdeksää miljoonaa euroa kunnille suunnattavaa tarvehankintaista apua, ns. "kuntien köyhienapua". [1] [2]

Suomen valtio on yrittänyt viime vuosina tukea Lahtea harkinnanvaraisella rahoitusavulla ja tehnyt satojen miljoonien eurojen investoinnit Lahteen: uusi moottoritie, Salpausselän urheilukilpailut, Kerava–Lahti-oikorata ja merkittävä panostus Sibelius-konserttitaloon. Hallituksen aloittama valtionhallinnon hajasijoitus on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n lakkauttamisen jälkeen sotilaslääketieteen tutkimuskeskuksen.

[muokkaa] Lahden tavoitteet

Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitioliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 000 000 euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Kaupungin tavoite on rikkoa 100 000 asukkaan raja, ja tähän pyritään muun muassa asuntopolitiikan kautta, lähinnä tonttitarjontaa vahvistamalla. Vuonna 2005 Nastolan rajalla olevaa Karistoa raivattiin Kymijärven rannalla sijaitsevaksi omakoti- ja rivitaloalueeksi. Vuonna 2006 on työn alla Vesijärven sataman lähistöllä suuri määrä uusia kerrostaloja. Keskustan tuntumassa on rakennettu vuodesta 2003 lähtien kerrostaloja vanhojen teollisuusrakennusten paikalle.

[muokkaa] Kansalaisliikkeitä

Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä, mikä on vastaus hallinnon rakennemuutoshaasteisiin, Lahden strategiaan. Kansalaisliikkeitä on muodostunut luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.

Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka vastustaa ympäristösyistä Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistyksellä on vahva hallinnollis-juridinen tausta, ja se on onnistunut tehtävässään jo vuosikymmenen ajan. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.

Puhdas Laune -liike taas pyrkii ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttamalla se on kyennyt hankkimaan asialleen aina kaupunginvaltuuston enemmistön yli perinteisten puoluerajojen.

Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyy myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille. Kun sivistyslautakunta päätti lakkauttaa sekä Salinkallion että Mukkulan lukiot, ja kaupunginhallitus otto-oikeudella vahvisti yksimielisesti päätöksen, oppilaskunta alkoi kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen lakkauttamispäätöstä vastaan.

Lukiopäätöksestä jätettiin myös kuntalain mukainen aloite, minkä Lahden kaupunginhallitus jätti viemättä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, vaikka sen oli allekirjoittanut vaadittavat 2%:ia äänestäjistä. Tämän vuoksi asiasta tehtiin valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen.

Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.

[muokkaa] Puoluehajaannuksia

Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Tehdyistä toimista valtuutettu joutui syytteeseen ja tuomittiin sakkorangaistuksiin. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosialidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset. Entinen vihreiden kaupunginvaltuutettu jatkaa punavihreä-ryhmässä, koska häntä ei otettu Vihreän liiton vaalilistalle Lahdessa Vihreän liiton Helsingin johdon vaikutusyrityksistä huolimatta.

Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä (PER), jonka perustaja liittyy 2005 kokoomuksen valtuustoryhmään.

Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosialidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.

[muokkaa] Pormestari ja kaupunginjohtajat

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytiläisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 oli Lahden kaupunki Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28.1.1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19.4.1918 saakka.

Pormestari	Toimikausi
Otto Lyytikäinen	1907-1930
Kaupunginjohtaja	Toimikausi
Arvi Hällfors	1930-1931
Eero H. I. Tammio	1931-1933
Paavo Säippä	1933-1938
Uuno Takki	1938-1942
Olavi Kajala	1942-1967
Teemu Hiltunen	1967-1980
Seppo Välisalo	1980-1995
Kari Salmi	1995-2003
Tarmo Pipatti	2003-2007
Jyrki Myllyvirta	2007-

Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin siirryttyä RT Rakennusteollisuuteen virkaa tekevänä kaupunginjohtajana toimi rahoitusjohtaja Mika Mäkinen ennen uuden kaupunginjohtajan nimittämistä. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto perustuu kaupunginjohtajalle sekä teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen kolmelle toimialajohtajalle. Sivistystoimen merkittävä toimintalinja on kouluverkoston saneeraaminen. Myös liikuntakiinteistöjä on yritetty saada kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalitoimen alalla merkittävää on ollut hoitojonojen purkaminen terveydenhoidon alalla vuokralääkäreitä käyttäen. Sivistystoimen toimialajohtaja on Maritta Vuorinen ja sosiaalitoimen Matti Liukko. Teknistä tointa johtaa Timo Ahonen. Teknisessä toimessa esillä ovat mm. Kujalan logistiikkakeskus, Kymijärven voimalan jätteenpolttolaitos ja Kariston asuma-alueen kehittäminen.

[muokkaa] Hankkeita

[muokkaa] Sivistystoimi

Koulu-uudistus on toimeenpanon ja tutkimuksen alainen hanke, jonka tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautetaan kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan ja toisessa vaiheessa lukioilta vapautuneisiin tiloihin järjesteltäisiin uudelleen mahdollisesti muita koulu- ja kulttuuritoimintoja. Kivimaan koulu jouduttiin evakuoimaan Kujalan maatalousoppilaitokseen siellä jo vuosia ilmenneiden homehaittojen vuoksi kevätlukukaudella 2007.

Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan. Hankkeen edistäminen toi Lahteen yhden uuden kaupunnginvaltuustoryhmän.

[muokkaa] Tekninen toimi

Jätteenpolttolaitos on sadan miljoonan euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saattaa olla tälle esteenä. Verkkoyhtiötä ei aiota toteuttaa, jolloin Lahti Energian taseessa on vakuusarvoa, mutta Lahti Energia arvelee, että hanke voi myöhästyä ympäristövalituksesta johtuen sen verran, että muuta vastaavat hankkeet ehtivät edelle, jolloin hanketta ei kannattane toteuttaa.

Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Vesi Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä. "Myy ja vuokraa takaisin" -ajatuksesta on luovuttu 2005 vuoden aikana ja Lahden kaupunkikonsernin yhtiöistä tuloutetaan Lahden kaupungille runsaasti varoja kunnallisveroprosentin pidäkkeeksi. Summa vastaa vuosittain noin yhdeksää kunnallisveroprosenttiyksikköä. Helsingissä vastaava määrä vastaa vain kolmea kunnallisveroprosenttiyksikköä.

Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Kujalan logistiikkakeskus suunnitelman mukaisesti sijaitsisi Kujalan entisen maatalousoppilaitoksen mailla.

Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Hollolan aluillaan olevan Nostavan logistiikkakeskuksen lisäksi Lahden seudulla on uusia logistiikka-alan toimintoja keskittynyt myös Lahden kaupungin rajan ja Renkomäen eteläpuolelle, Orimattilan Pennalaan.

Launeen tie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Asialle ei ole löytynyt toistaiseksi riittävää kannatusta kaupunginvaltuustosta. Vaihtoehtoista Renkomäen tietä jotkin sanomalehtimiehet ja Lahden kauppakamari pitävät lähinnä vain neljän lahtelaisen kansanedustajan hankkeena huolimatta siitä, että valtuuston enemmistö on useaan kertaan ollut enemmistöllä Launeen linjausta vastaan perustellen päätöstään tien tarpeettomuudella tai sen omakotiasutukselle aiheuttamilla haitoilla. Launeen ohitustie on hyväksytty Lahden kaupunginvaltuustossa, mutta tietoa ei toistaiseksi sen toteuttamisajankohtasta ole.

Mastonet-hanke perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko (engl. open access wireless local area network). Verkko on maksutta käytettävissä mm. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa, Salpausselän urheilukeskuksessa ja Sibeliustalossa. Se on Suomen suurin maksuton yleisön käytössä oleva langaton verkko Pääartikkeli Mastonet

Toriparkki Torin alle on suunniteltu maanalaista parkkihallia parkkipaikkojen vähyyden takia keskustassa. Siitä tulisi n. 2 kerroksinen ja 534 autopaikkainen toteutuessaan.

[muokkaa] Valtion hankkeet

Oikeustalo Uutta oikeustaloa on alettu suunnittelemaan maakuntakirjaston takana olevalle parkkipaikalle. Vanha oikeustalo Rautatieaseman takana on jo kauan ollut riittämätön Lahden tarpeille. Nyt kun Orimattilan käräjäoikeus yhdistyy Lahteen uutta oikeustaloa todella tarvitaan

Lahden oikorata lyhensi Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke toi rautatien Järvenpäähän, Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin kaksi ensimmäistä voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.

Valtio hajasijoitti Lahteen Keskussotilassairaala 1:n eli Tilkan tutkimustoimintaa jatkavan Sotilaslääketieteen keskuksen ja Valtion asuntorahaston.

[muokkaa] Urheilu ja liikunta

Lahden urheilustadion.

Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaisia Salpausselän kisoja. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja.

Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion.

FC Lahti, Pelicans ja Namika Lahti pelaavat kansallisissa pääsarjoissa.

Liikuntakeskus Pajulahti[3] sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto [4] sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa.

[muokkaa] Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

BMT Break Men Team (maahockey)
FC Lahti (jalkapallo)
Kiekkoreipas (jääkiekko)
City Stars (jalkapallo 2.divari)
Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
Lahden Gentai (karate, taido)
Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
Lahden Karate
Lahden Laaki (nyrkkeily)
Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
Lahden Ratsastajat
Lahden Sugata (taido)
Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
Lahden Uimaseura (uinti)
Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
Lahti Ringette (ringette)
Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
Lahti Yuko Aikikai (aikido)
Pelicans (jääkiekko)
Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
Sbandy (salibandy)
Taekwondo Lahti (taekwondo)
Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
Viipurin Reipas (telinevoimistelu)

[muokkaa] Urheilukilpailuja

Kisapuiston kentällä on urheiltu olympiatasolla. Siellä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin Olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita.

[muokkaa] Maailmanmestaruuskilpailuja

Hiihto: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001
Ampumahiihto: (miesten ja nuorten sarjat) 1981, (naisten ja nuorten sarjat) 1987, 1991, (miesten viesti) 2000
Nykyaikainen viisiottelu: (miesten sarja) 1990

[muokkaa] Liikenne

Lahteen rakennettu rautatien oikorata valmistui 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia. Oikoradan yhteydessä otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput.

Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997 ja tie valmistui vuonna 1999.

[muokkaa] Välimatkat maanteitse

Heinolaan 34 km
Helsinkiin 104 km
Hyvinkäälle 69 km
Hämeenlinnaan 73 km
Iisalmeen 359 km
Imatralle 183 km
Joensuuhun 335 km
Jyväskylään 167 km
Järvenpäähän 69 km

Kajaaniin 448 km
Kemiin 613 km
Keravalle 75 km
Kokkolaan 404 km
Kotkaan 115 km
Kouvolaan 62 km
Kuopioon 280 km
Lappeenrantaan 148 km

Lohjalle 130 km
Mikkeliin 126 km
Mäntsälään 44 km
Ouluun 505 km
Poriin 240 km
Porvooseen 82 km
Raaheen 499 km
Raumalle 258 km
Riihimäelle 61 km

Rovaniemelle 712 km
Saloon 181 km
Savonlinnaan 231 km
Seinäjoelle 305 km
Tampereelle 126 km
Turkuun 213 km
Vaasaan 367 km
Varkauteen 215 km

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Huomattavia rakennuksia

Ristinkirkko yövalaistuksessaan

Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.

Lahden kaupungintalo, Lahden ehkä kuuluisin rakennus. Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912 vanhalta osaltaan. [5]

Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.

Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150 metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300 metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.

Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.

Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.

[muokkaa] Museot

Lahden kaupunginmuseon historiallinen museo, radio- ja tv-museo, hiihtomuseo, taidemuseo ja julistemuseo [6]
Askon museo [7], huonekaluja
Palomuseo [8]
Pietarin radan museo [9]
Ravintolamuseo [10]
Sairaalamuseo [11]
Sotilaslääketieteen museo [12] [13]
Suomen sotilasmusiikkimuseo [14]

[muokkaa] Muistomerkkejä, -laattoja ja patsaita

"Hakkapeliittain kotiinpaluu"-patsas, kuvanveistäjä Pentti Papinaho, Mariankatu

Patsas kuvaa kahta suomalaista hakkapeliittaa palaamassa ratsain 30-vuotisesta sodasta. Patsas paljastettiin 4.10.1975 Lahden kaupunginsairaala lähellä olevalle kentälle ja toisen kerran Mariankadulle Aleksanterinkadun varrelle lippujuhlapäivänä 4.6.1991.

Hirvi-patsas sijaitsee Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun välissä. Se on jäljennös Jussi Mäntymäen Viipurin hirvipatsaasta.

Lahden ilmapommitusuhrien muistomerkki on Mustankallion hautausmaalla. Talvi- ja jatkosodan aikana ilmapommituksissa kuoli kaksikymmentä ihmistä.

Lahden talvisodan muistomerkki on 30.11.1989 talvisodan alkamisen muistoksi pystytetty Unto Ojosen suunnittelema veistos. Lahti oli kuului talvisodan ensimmäisenä päivänä Neuvostoliiton ilmapommittamiin paikkakuntiin. Veistos sijaitsee Uudenmaankadun ja Launeenkadun risteyksessä.

Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki on Lahden radiomäen vanhalla hautausmaalla ja sen ovat suunnitelleet Wila Martin ja Unto Heinänen. Saksan Itämeren divisioonan joukot valtasivat Lahden 19.4.1918 ja yhteishaudassa on 73 kaatunutta saksalaista sotilasta.

Launeen neidot on Kari Juvan veistos Kirkkokadulla Ristinkirkon eteläpuolella. Se on vuodelta 1974.

Perustuslaillisten lakimiesten kokouksen laatta on Lahden kaupunginmuseon, entisen Fellmanin kartanon, seinässä kertomassa perustuslaillisten lakimiesten, mm. protokollasihteeri K. J. Ståhlbergin, valtiopäivämies August Fellmanin ja P. E. Svinhuvudin salaisesta tapaamisesta 13.4.1903 päättämään helmikuun manifestista seuranneiden sortotoimien vastustuksesta.

"Punavangit" on Lahden Fellmanin puistossa oleva 28.5.1978 paljastettu patsas, missä kuvataan vankileiriltä vapautuvia vuoden 1918 aikana sotavangeiksi jääneitä punaisia. Patsaan paljastamistilaisuudessa oli läsnä tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

"Valtakunnallinen Sotilaspoika-patsas paljastettiin 5.12.1997 Harjukadun ja Yrjönkadun välisessä Lahden kansanopiston puistossa. "Sotilaspoika"-patsaan on kuvanveistänyt Kauko Kortelainen

[muokkaa] Sanontoja

"Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, joka kuului alun perin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:"Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!

"Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, johon liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)

"Lahti on Suomen Chicago" - 1960-luvulla suuren muuttoliikkeen aikana muodostunut hokema, mikä perustui Lahden suuriin henkirikostilastoihin tuona aikana. Alun perin kyseinen sanonta tuli kuitenkin saksalaisen lehden tekemästä vertailusta Chicagon ja Lahden kasvunopeuksista eikä tällä ollut mitään tekemistä rikostilastojen kanssa. Nykyään Lahti ei eroa väkivaltatilastoiltaan muiden kymmenen suurimman kaupungin joukosta, vaikka Lahdessa on vaikuttanut Rogues Gallery, mikä varaa medianäkyvyyttä.

"Lahti pilaa tunnelman" - 2000-luvun alussa lahtelaisen nuorisokulttuurin piirissä muodostunut humoristinen lausahdus kuvaa Lahden mainetta itseironian avulla.[15]

[muokkaa] Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011

Lahti pyrki Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeellaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Suomen ehdokkaaksi valittiin Turku. Lahden kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetti on 21 miljoonaa euroa. [16]

Ilmoitus kilpailuun Euroopan kulttuuripääkaupungista kuitenkin mahdollisti sivistystoimelle budjetin, minkä avulla voidaan toteuttaa hankkeita, vaikkei Lahden osalta kulttuuripääkaupunkius toteutunutkaan. Lahdessa toteutetaan verkkosivuja Luova Lahti-nimisenä hankkeena.

[muokkaa] Ystävyyskaupungit

Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.^[1]

Akureyri, Islanti vuodesta 1947
Deyang, Kiina vuodesta 2000
Garmisch-Partenkirchen, Saksa vuodesta 1987
Kaluga, Venäjä vuodesta 1994
Narva, Viro yhteistyösopimus vuodesta 1994
Pécs, Unkari vuodesta 1956
Randers, Tanska vuodesta 1947
Suhl, Saksa vuodesta 1988
Västerås, Ruotsi vuodesta 1940
Zaporižžja, Ukraina vuodesta 1953
Worcestershire County (yhteistyösopimus 2000)
Ålesund, Norja vuodesta 1947

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita. Pääartikkeli Kivimaa

Lisäksi Lahden ystävyyskaupungiksi on ehdotettu vuoden 2004 valtuustoaloitteella Indonesian Jaavalla sijaitsevaa Bandungia, mutta toistaiseksi ei ole katsottu ajankohtaisesti laajentaa ystävyyskaupunkien verkostoa.

Bandung, Indonesia ehdotettu 2004 valtuustoaloitteella

[muokkaa] Uskonnollinen elämä

Vuoden 2007 suurimpia tapahtumia Lahdessa on Herättäjäjuhlat 6.-8.7., jonne odotetaan 30 000 vierasta. Juhlapaikka on Lahden Urheilukeskus.

Lahti on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikkakunta Suomessa. Esikoislestadiolaisten rukoushuone sijaitsee Tapparakadulla Launeen kaupunginosassa, minkä itäpuolella Tapparakadulla on myös Launeen seurakunnan tätä pienempi Launeen seurakunnnan Launeen kirkko.

Lahdessa pidettävät juhannusseurat ovat esikoislestadiolaisuuden suurin vuotuinen tapahtuma Suomessa ja esikoislestadiolaisten jokapyhäiset seurat rukoushuoneella on Lahden suurin viikottainen uskonnollinen tapahtuma.

Lahdessa on Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva kirkko Harjukadun länsipäässä.

Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa täydentämällä artikkelia.

[muokkaa] Lahden pormestarit

[muokkaa] Lahden kaupunginjohtajat

Arvi Hällfors
E. H. I. Tammio
Paavo Säippä
Uuno Takki (sd.)
Olavi Kajala (sd.)
Teemu Hiltunen (sd.)
Seppo Välisalo (kok.)
Kari Salmi (sd.)
Tarmo Pipatti (sd.), vt. kaupunginjohtajana 2007 rahoitusjohtaja Mika Mäkinen, sit.
Jyrki Myllyvirta (kok.)

[muokkaa] Tunnettuja lahtelaisia

Poliitikkoja

presidentti Juho Kusti Paasikivi (Hämeen Läänin Koski nyk. Hämeenkoski)

Nykyiset kansanedustajat

Lahti ympäristöineen kuuluu Päijät-Hämeenä Hämeen vaalipiiriin. Silloin kun Pirkanmaa muodosti Hämeen pohjoisen vaalipiirin, oli nykyisen Hämeen vaalipiirin nimi Hämeen eteläinen vaalipiiri siksi, että se käsitti sekä idässä olevan Päijät-Hämeen että etelässä olevan Kanta-Hämeen. Eduskuntavaaleissa 2007 ei Maija-Liisa Lindqvistiä valittu enää uudelleen, mutta Lahdesta valittiin ensikertalaisena edellisissä vaaleissa Suomen suurimman henkilökohtaisen äänimäärän edellisellä kerralla valitsematta jääneistä kansanedustajaehdokkaista, Ilkka Viljanen (kok.). Lahden seudulla yrittäjätaustaisista Hämeen Kokoomusta edustavista kansanedustajista hollolalainen Timo Seppälä ei enää asettunut ehdokkaaksi.