Eläinaktivismi

Wikipedia

Eläinaktivismi on toimintaa, jonka tarkoitus on ajaa eläinten oikeuksia ja lisätä ihmisten tietoisuutta niistä.

Nykyinen eläinaktivismi keskittyy ennen kaikkea eläimiä hyödyntäviä tehomaatalouden muotoja vastaan. Lisäksi tärkeinä kohteina ovat turkistarhaus ja eläinkokeet. Aktivismi voi olla esimerkiksi poliittisten päättäjien lobbausta tai medianäkyvyyden hakemista erilaisilla kampanjoilla. Tähän voi sisältyä myös kansalaistottelemattomuutta. Paljon huomiota ovat herättäneet suoran aktivismin muodot, joissa käytetään laittomia keinoja. Mielipiteet tällaisen toiminnan suhteen jakavat eläinaktivistien kenttää. Useimmat eläinsuojelujärjestöt ovat sitä mieltä, että laittomien keinojen käyttö ei ole hyväksyttävää, minkä lisäksi se vaikeuttaa heidän mukaansa pitkäjänteistä eläinsuojelutoimintaa.

Eläinaktivismin äärimmäiset muodot ovat iskut turkistarhoille ja koe-eläinlaboratorioihin, tai turkisten sotkeminen spray-maalilla. Tyypillisellä turkistarhaiskulla eläinaktivistit yrittävät päästää mahdollisimman monta turkiseläintä, tavallisesti minkkiä, ulos häkeistään. Joskus kettujen turkit värjätään esim. hennalla. Usein myös tuhotaan sukutauluja, jolloin eläinten jalostaminen vaikeutuu. Eläinten vapauttaminen häkeistä tuhoaa myös jalostustiedot, sillä tarhaaja ei enää tiedä mikä eläin oli missäkin häkissä. Mediassa on kiinnitetty huomiota siihen, että vapauteen tottumattomista ketuista suurin osa kuitenkin menehtyy lyhyen ajan sisällä. Iskujen tekijät sanovat tähän, että eläimet olisi tapettu joka tapauksessa peräsuoleen annettavalla sähköiskulla ilman että kukaan reagoi asiaan mitenkään. Turkistarhaiskuja suorittavasta eläinaktivistista käytetään usein nimitystä kettutyttö.

"Kettutytöille" antoivat kasvot helsinkiläiset Mia Salli ja Minna Salonen sekä pietarsaarelainen Kirsi Kultalahti, jotka avasivat tarhakettujen häkkejä neljällä uusikaarlepyyläisellä ja evijärveläisellä turkistarhalla 29. ja 30. toukokuuta 1995. Heidät tuomittiin teoistaan miljoonakorvauksiin myöhemmin.