Pietarsaari

Pietarsaaren emäpitäjä Pedersöre satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. 1200-luvulla koko nykyinen Pohjanmaa oli jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, Mustasaareen ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet Vöyriltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-Ruotsista Hämeeseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1348.

Pietarsaaren kirkko

Kuningatar Kristiina antoi 19. kesäkuuta 1652 kreivi Jakob De la Gardielle luvan perustaa uusi kaupunki Pedersören pitäjään. Tämä kuitenkin kuoli pian. De la Gardien leski Ebba Brahe perusti kaupungin 27. lokakuuta 1652. Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöreen viittaava Pietarsaari. Kaupungin vaakuna on saanut aiheensa De la Gardien sukuvaakunasta.

Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna 1680 maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, Ouluun ja Uuteenkaarlepyyhyn. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua. Isovihan tuhot alueella 1700-luvun alkupuolella olivat maan suurimpia. Pietarsaari sai osittaisen tapulioikeuden vuonna 1765 ja täydellisen vuonna 1793. Seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. Tärkein vientitavara oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin terva.

Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. Merkittävin varustamosuku oli Malm. Laivanvarustaja Peter Malm omisti muun muassa Hercules-nimisen parkin, joka purjehti ensimmäisenä suomalaisena laivana maailman ympäri vuosina 1844-47. Suvun asunnossa sijaitsee nykyään Pietarsaaren kaupunginmuseo. Malm perusti myös höyrysahan vuonna 1859.

Skata

Pietarsaaren väkiluku ylitti 1000 henkeä 1800-luvun alussa ja 2000 henkeä vuosisadan toisella puoliskolla. Kaupunki paloi vuonna 1835. Krimin sodan aikana kaupungin kauppalaivasto tuhoutui täysin.

Kaupungin ensimmäinen satama sijaitsi nykyisten tupakkatehtaan rakennusten kohdalla. Nykyinen satama sijaitsee maan kohoamisen johdosta jo viiden kilometrin päässä keskustasta. Varustamot vastustivat aikanaan rautateitä, minkä seurauksena Tampereelta Ouluun kulkeva Pohjanmaan rata rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin rautatieasema sijaitsee edelleen Pännäisissä.

Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria os. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.

Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla selluloosatehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.

Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.

[muokkaa] Työpaikat ja teollisuus

Strengbergin tupakkatehdas

Kaupungin suurin työnantaja on UPM-Kymmenen paperi- ja selluloosatehdas, joka sijaitsee aivan kaupungin pohjoispuolella lähellä satamaa. Tämän lisäksi kaupungissa toimii edelleen huomattavaa veneveistämötoimintaa, suurimpana Swan-veneitä valmistava Nautor. Suurin osa erityisesti suuremmista purjeveneistä menee vientiin. Muita merkittäviä työnantajia ovat Jaro, joka valmistaa ruostumatonta terästä, sekä Snellman, joka valmistaa lihatuotteita.

Jo edesmenneitä Pietarsaarelaisia yrityksiä ovat Schaumanin sikuritehdas, Strengbergin tupakkatehdas sekä jäätelövalmistaja Sun Ice. Viimeksi mainitut yritykset ostettiin pois ja ajettiin alas 1990-luvun laman aikaan. Tupakkatehdas perustettiin vuonna 1762. Vuonna 1842 sen omistus siirtyi Philip Ulrik Strenbergille ja V. L. Schaumanille. Tehtaalla oli parhaimmillaan 1900-luvun alkupuolella yli tuhat työntekijää. Tupakkatehtaan vanhat rakennukset ovat keskustan suurimmat ja uusi kaupungintalo sijaitsee yhdessä näistä rakennuksista. Tupakkatehtaan pyöreä "kellopallo" on kaupungin symboleja.

Autolauttayhteys Ruotsiin lakkasi verovapaan myynnin mukana.

Sanomalehti Jakobstads Tidning on ilmestynyt vuodesta 1898.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

Pietarsaaren raatihuone

Pietarsaaren Musiikkitalo

Skata on Suomen suurin yhtenäinen puutalokaupunginosa. Se välttyi ainoana (muutamia kivitaloja lukuun ottamatta) kaupungin palolta 1840-luvulla. Kaupunginosa on suojeltu. Sen kadut ovat edelleen enimmäkseen hiekkapäällysteisiä.

Koulupuisto (Skolparken) on kaupungin keskustassa ruotsinkielisen lukion vieressä sijaitseva lähes 1000 eri kasvilajia käsittävä puisto. Se on Schauman-suvun lahjoittama. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli kasvitieteen harrastuksen tukeminen kaupungin kouluissa.

Vanha satama (Gamla Hamn) on keskustan vieressä sijaitseva satama-alue. Se toimii kaljaasi Jacobstads Wapenin, Pietarsaaren uusimman symbolin, kotisatamana. Satamassa sijaitsee telakka, jossa on viime vuosina kunnostettu kolmimastokuunari Vegaa. Siellä on myös uimaranta sekä vesipuisto nimeltä Fanta Sea.

Fäbodassa noin 8 kilometrin päässä keskustasta sijaitsee kilometrin pituinen hiekkaranta, leirintäalue, kesäravintola sekä useita luontopolkuja. Kaupungin varsinainen leirintäalue Svanen sijaitsee kaupungin pohjoispuolella.

Nanoq on Suomen ensimmäinen arktinen museo. Se esittelee arktisen ja antarktisen alueen tutkimusta, luontoa, kansoja ja kulttuuria. Se sijaitsee myös Fäbodassa.

Pedersören keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1300- tai 1400-luvulla ja uusittu vuosina 1787-1795.

J. L. Runebergiin liittyvät ns. Westmannin muorin tupa, jossa Runeberg oppi lukemaan, sekä ns. Runebergin tupa, jonka Runebergin isä rakennutti vuonna 1811 ja jonka kaupunkilaiset lahjoittivat kunnostettuna Runebergille itselleen vuonna 1851.

Pietarsaaren kesätapahtuma on nimeltään Jaakon päivät. Päivät ovat heinäkuussa Jaakon nimipäivän aikoihin ja kestävät noin viikon.

7 sillan saaristotie johtaa saaristoreittiä Luodon saarten kautta Kokkolaan, nimensä mukaisesti seitsemän sillan kautta.

[muokkaa] Pietarsaarelaisia ilmiöitä

Puhekielessä yleinen nimitys kaupungille on Jeppis, joka tulee nimestä Jakobstad tai yhdistelmästä Jakobstad-Pietarsaari. Myös paikkakunnan ilmaisjakelulehti on tämänniminen.

Pietarsaari tunnetaan erityisesti jalkapallosta. Pietarsaarelainen FF Jaro pelaa Veikkausliigassa. Kaupungin toinen jalkapallojoukkue on JBK (Jakobstads Bollklubb). Naisten liigassa pelaa FC United (aikaisempi FC Jaron naisten joukkue). Perinteikäs urheiluseura on myös IF Drott. Jääkiekkoa pelaa Jeppis.

Pietarsaaressa perjantai- ja lauantai-iltaisin esiintyvä kortteliralli on huomattavan laajaa kaupungin koon huomioon ottaen. Siihen osallistuvat autot täyttävät pitkinä jonoina pääkadun kummatkin kaistat sekä kaupungin torin. Kortteliralli kokoaa nuorisoa laajalti erityisesti ympäröivältä ruotsinkieliseltä maaseudulta. Yritykset rallin hillitsemiseen eivät ole tuottaneet merkittäviä tuloksia, vaikka ralli onkin jonkin verran hiljaisempaa kuin 80- ja 90-lukujen vaihteessa. Kaupungin kävelykatu on kuitenkin saanut alkunsa tätä kautta.