Elina Luukanen
Wikipedia
Marja Elina Luukanen (s. 7. maaliskuuta 1941 Helsinki) on suomalainen taidegraafikko.
Luukasen vanhemmat ovat diplomi-insinööri Reino Ignatius ja taidegraafikko Lea Ignatius, omaa sukuaan Jännes. Luukanen opiskeli aluksi arkkitehtuuria Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuuriosastolla 1961–1964. Hän on valmistunut humanististen tieteiden kandidaatiksi. Äitinsä Lea Ignatiuksen avustajana toimiessaan Luukanen kiinnostui taidegrafiikasta. Luukanen opiskeli Helsingin yliopiston piirustuslaitoksella 1965–1968, ja 1970–1974 hänen opettajansa oli monen maineikkaan nykygraafikon opettaja Pentti Kaskipuro.
Luukanen aloitti uransa mustavalkografiikalla erottuakseen värigrafiikkaa tekevästä äidistään. Ensimmäisen kerran hän asetti teoksiaan näytteille Helsingissä vuonna 1971, mistä alkoi hänen uransa. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn hän piti 1973. Hänen teoksiaan on useiden merkittävien kotimaisten ja ulkomaisten museoiden kokoelmissa. Luukanen on toiminut opettajana Taideteollisessa korkeakoulussa 1979–1980.
Luukasen puoliso on filosofian lisensiaatti Niilo Luukanen, ja pariskunnalla on kaksi lasta, Jaakko, s. 1964 ja Arttu, s. 1972. Luukanen asuu Kauniaisissa.
[muokkaa] Palkintoja ja tunnustuksia
- Palkittiin ensimmäisessä Graphica Creativassa Jyväskylässä 1975 parhaana suomalaisena taiteilijana.
- Pro Finlandia 1988
- Valtion pitkäaikainen taiteilija-apuraha 1994–2004
- Valtion taiteilijaeläke 2004
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Rantanen, Leena: Portaat valoon. Elina Luukasen grafiikkaa. Pohjoinen 1998.
- Pieraccini, Rolando (toim.): Elina Luukanen. Grafiikkaa 1970-2000. Suomalaisia nykytaiteilijoita 4. Teksti Pekka Suhonen.
- Elina Luukanen: grafiikkaa 1970–2000. Teksti: Pekka Suhonen; toim. Rolando Pieraccini, Lauttasaari Press, 2000
