Elrond
Wikipedia
Elrond Puolhaltia oli Eärendilin ja Elwingin poika ja Lúthienin pojanpoika. Hän syntyi Beleriandissa Ensimmäisellä ajalla, joten hän oli yli 6000 vuotta vanha Kolmannen ajan lopulla. Elrondilla oli kaksoisveli nimeltään Elros, Tar-Minyatur, Númenorin ensimmäinen kuningas.
Elrondin nimi tarkoittaa haltiakielellä tähtikupolia (el=tähti, rond=kupoli)
Elrond meni Lindoniin Gil-galadin (Noldorin viimeisen kuninkaan) perheen kanssa, kun Beleriand oli tuhottu Ensimmäisen ajan lopulla valiten (kuten vanhempansa, muttei kuin veljensä) haltiaksi tulemisen kun valinta tuli hänen kohdalleen.
Toisella ajalla Gil-galad lähetti hänet Eregioniin. Sen tuhon jälkeen hän meni Eriadoriin, jonka koilliskolkkaan hän perusti Rivendellin kartanon asunnokseen ja ystäviensä turvapaikaksi.
Toisen ajan lopulla hän oli Gil-galadin airut Dagorlandin taistelussa, jossa Sauron voitettiin porteillaan ja jossa Isildur riisti Sauronilta fyysisen muodon.
Vuonna 109 Kolmatta aikaa Elrond meni naimisiin Galadrielin ja Celebornin tyttären Celebríanin kanssa. Vuonna 130 syntyivät kaksospojat Elladan ja Elrohir ja vuonna 241 tytär, Arwen Undómiel. Elrond johti Elrondin neuvostoa 25. lokakuuta vuonna 3018, ja siellä päätettiin, että Suurin Sormus pitää tuhota.
Elrond pysytteli Rivendellissä Sormuksen ja Sauronin tuhoon asti, kunnes hän meni Minas Tirithiin seuraamaan tyttärensä Arwenin ja Aragornin, Arnorin ja Gondorin kuninkaan, häitä. Syyskuun 29. päivänä vuonna 3021 Kolmatta aikaa Elrond lähti Keski-maasta meren yli Valinoriin eikä koskaan palannut.
