ENVISAT-1

Wikipedia

ENVISATin oikeankokoinen kopio

ENVISAT on ESA:n suurin avaruuslaite (paino 8200 kg) ja kolmas kaukokartoitussatelliitti, joka tutkii Maan ympäristöä. Sen hinnaksi on arvioitu 3-4 miljardia euroa.

Envisat-1-kaukokartoitussatelliitti laukaistiin 1. maaliskuuta 2002 klo 01.07.59 UTC Ariane 5-kantoraketilla ESAn avaruuskeskuksesta Kourousta, Ranskan Guayanasta.

Satelliitti on ESA:n suurin avaruusluotain (paino 8200 kg) ja kolmas kaukokartoitussatelliitti, joka tutkii Maan ympäristöä. Sen hinnaksi on arvioitu 3-4 miljardia euroa.

Satelliitin lentorata on 800 km korkea aurinkosynkrooninen rata. Yksi kierros Maan ympäri kestää 101 minuuttia ja satelliitti lentää saman kohteen yli joka 35. päivä. Satelliitin lähettämä data vastaanotetaan ESA:n vastaanottokeskuksissa Ruotsin Kiirunassa ja Italian Frascatissa.

Satelliitin historia on pitkä ja monimutkainen. Alun perin ESA kehitti miehitettyä avaruusasemaan, joka lentäisi naparadalla, josta nimi Polar Platform. Sittemmin Polar Platform muuttui miehittämättömäksi mutta kansainväliseen avaruusasemaan liittyväksi elementiksi. Siitä piti kehittyä useiden kaukokartoitussatelliittien runko.

[muokkaa] ENVISATin laitteet

Envisatissa on kymmenen mittalaitetta, jotka tutkivat ilmakehää, meriä ja maanpintaa. Käyttämällä eri laitteita samanaikaisesti tietyn kohteen tutkimiseen, saadaan tarkempaa tietoa Maasta ja sen biologisista prosesseista. ENVISATin dataa käytetään yhdessä monen muun kaukokartoitussatelliitin datan kanssa. ENVISATin laitteet ovat

ASAR (Advanced Synthetic Aperture Radar) on synteettisen apertuurin tutka ja satelliitin pääinstrumentti. Sillä mitataan maanpinnan olosuhteita, etenkin metsien ja muun kasvillisuuden tilaa ja lunta ja jäätä.
GOMOS on suomalais-ranskalainen otsonikatoa tutkiva instrumentti. Suomalaisina tekijöinä laitteessa ovat Ilmatieteen laitos, Patria Oyj, Space Systems Finland Oy ja Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. GOMOS-instrumentin tietojen käsittely- ja jakelu hoidetaan Ilmatieteen laitoksen Sodankylän toimipisteen kautta.
MIPAS (Michelson Interferometer for Passive Atmospheric Sounding), MWR (microwave radiometer) ja SCIAMACHY (SCanning Imaging Absorption SpectroMeter for Atmospheric CHartographY )tutkivat myös ilmakehää.
MERIS-instrumentti (Medium-Resolution Imaging Spectrometer) tekee mittauksia, jotka liittyvät merenpinnan korkeuteen, Golf-virtaan ja Merien biologiaan. Radar Altimeter 2 (RA-2) eli tutkakorkeusmittari mittaa merenpintaa. Advanced Along Track Scanning Radiometer (AATSR) mittaa meren pintalämpötilaa.
DORIS (Doppler Orbitography and Radiopositioning Integrated by Satellite) määrittää geoidin muotoa ja muutoksia.

[muokkaa] GOMOS-instrumentti

Vuonna 1995 alettiin Suomessa ja Ranskassa suunnitella otsonia mittaavaa tutkimuslaitetta, josta ideasta kehittyi GOMOS-laite. Sen optiikka ja mekanismit toteutettiin Ranskassa ja tietokone Suomessa.

GOMOS pystyy mittaamaan seuraavia ilmakehän kaasuja: otsoni, typpidioksidi ja vesihöyry sekä joitakin aerosoleja.

Laite mittaa tähden valoa tähden laskiessa Maan ilmakehän taakse satelliitin liikkeen mukana; mittausta kutsutaan tähtiokkultaatioksi. Se mittaa ensin suoraan avaruusta tullutta tähden valoa. Kun satelliitti lentää eteenpäin, valo tulee tähdestä ilmakehän läpi. Mitattuja spektrejä verrataan keskenään. Täten saadaan mitattua eräiden ilmakehän kaasujen määrä ja pystyjakauma. Yleensä kaukokartoitussatelliitin mittalaitteet täytyy kalibroida ennen laikaisua hyvin tarkasti. GOMOS kuuluu siihen instrumenttien luokkaan, joka kalibroi itsensä ennen jokaista mittausta uudelleen.

GOMOSin mittaustietoja [1]