Epäperäiset Platonin teokset

Wikipedia

Platonin teokset

I tetralogia

II tetralogia

III tetralogia

IV tetralogia

V tetralogia

VI tetralogia

VII tetralogia

VIII tetralogia

IX tetralogia

Epäperäiset

Epäperäisiin Platonin nimiin laitettuihin teoksiin kuuluu joukko kirjoituksia, jotka ovat varmuudella todellisuudessa jonkun muun kuin Platonin kirjoittamia. Niistä Akatemian ylläpitämään Platonin teosten kaanoniin eli Corpus Platonicumiin ovat jostain syystä joutuneet vain Aksiokhos ja Alkyon. Kirjoittajat oat mahdollisesti Platonin oppilaita tai Akatemian myöhempiä oppilaita, jotka ovat kirjoittaneet Platonia jäljitteleviä dialogeja harjoitukseksi.

Sisällysluettelo 1 Aksiokhos 2 Alkyon 3 Demodokos 4 Epigrammit 5 Eryksias 6 Hyveestä 7 Määritelmiä 8 Oikeamielisyydestä 9 Sisyfos 10 Muita 11 Kirjallisuutta suomeksi 12 Viitteet 13 Lähteet 14 Aiheesta muualla

[muokkaa] Aksiokhos

Aksiokhos (kreik. Ἀξίοχος) on syntynyt ennen ensimmäistä vuosisataa eaa. Se pyrkii jäljittelemään Platonin tyyliä, mutta ei ole filosofisesti mainittava, joskin kiinnostava mysteeriuskontojen tutkimisen näkökulmasta. Dialogissa Sokrates keskustelee kuolevan Aksiokhoksen kanssa ja pyrkii vakuuttamaan tämän sielun kuolemattomuudesta ja siitä, ettei kuolema ole mitään pahaa. Hyvin eläneet sielut palkitaan taivaassa. Aksiokhos on mahdollisesti Euthydemoksessa mainittu Kleiniaan isä.^[1]

[muokkaa] Alkyon

Alkyon (kreik. Ἀλκυών) tai Halkyon on mahdollisesti Platonin oppilaan Leonin kirjoittama. Dialogissa Sokrates käsittelee sitä, kuinka vähän ihmiset tietävät.^[2]

[muokkaa] Demodokos

Demodokos (kreik. Δημόδοκος) koostuu neljästä lyhyestä tekstistä, jotka käsittelevät neuvojen antamista ja leikittelevät paradokseilla.^[3] Ne on todennäköisesti kirjoittanut joku myöhempi sofisti tai reetori. Ensimmäisessä keskustelevat Sokrates ja Demodokos. On kuitenkin epäselvää, onko kyseessä sama Demodokos joka oli Sokrateen ystävä ja Theageen isä, ja esiintyy myös dialogissa Theages.

[muokkaa] Epigrammit

Platonin nimiin on laitettu 32 säilynyttä epigrammia. Näistä tuskin yksikään on aito. Tämä arvio perustuu sekä epigrammien kieleen että sisältöön, sekä siihen tosiseikkaan, että epigrammien sepittäminen tunnettujen henkilöiden nimissä oli suosittua myöhäisantiikin aikana.^[4]

[muokkaa] Eryksias

Eryksias (kreik. Ἐρυξίας) eli Erasistratos (Ἐρασίστρατος) on dialogi, jossa keskustelevat Sokrates, Eryksias, Erasistratos ja Kritias. Se käsittelee rikkautta. Sokrates todistaa, että ihminen on sitä onnettomampi, mitä enemmän tarpeita hänellä on.^[5]

[muokkaa] Hyveestä

Hyveestä on lyhyt dialogi, jossa keskustelevat Sokrates ja tuntemattomaksi jäävä ystävä. Dialogin perusidea muistuttaa hyvin paljon Menonia: Sokrates kysyy, voiko hyvettä opettaa, ja toteaa lopuksi, että hyve on ihmisissä jumalten antamana lahjana.^[6]

[muokkaa] Määritelmiä

Määritelmiä eli Termejä (kreik. Όροι) luettelee hyvin yksinkertaisia määritelmiä erilaisille termeille ja käsitteille, joita on käytetty akatemialaisessa dialektiikassa.^[7]

[muokkaa] Oikeamielisyydestä

Oikeamielisyydestä on lyhyt dialogi, joka käsittelee käsitystä oikeasta. Sokrates esittää, että oikeamielisyys edellyttää tietoa oikeasta, ja ettei kukaan ole väärämielinen jos vain tietää oikeasta. Dialogi muistuttaa Hyveestä -dialogia.^[8]

[muokkaa] Sisyfos

Sisyfos (kreik. Σίσυφος) eli Päättömät (Ἀκέφαλοι)^[9] on dialogi, jossa keskustelevat Sokrates ja Sisyfos Thessalialainen. Saman niminen historiallinen henkilö eli 350-luvulla eaa., ja kirjoittaja onkin todennäköisesti leikitellyt ajatuksella, että Sokrates olisi elänyt hänen omana aikanaan. Dialogi käsittelee neuvottelemista.^[10]

[muokkaa] Muita

Edellä lueteltujen teosten lisäksi tiedetään joukko jo antiikin aikana epäaidoiksi tunnustettuja dialogeja, joista on säilynyt vain niiden nimi. Näitä ovat Midon eli Hevosenkasvattaja, Faiaakit, Pääskynen, Hebdome, Epimenides,^[11] Khelidon ja Seitsemäs päivä^[9].

[muokkaa] Kirjallisuutta suomeksi

• Platon: Teokset VII. Epinomis. Alkibiades I. Hippias (laajempi dialogi). Kirjeet VI-VIII. Muut epäperäiset teokset: Kirjeet I-V, IX-XIII. Kleitofon. Theages. Kilpailijat. Hipparkhos. Minos. Sisyfos. Demodokos. Hyveestä. Oikeamielisyydestä. Eryksias. Alkibiades II. Aksiokhos. Suomennos A. M. Anttila, Marja Itkonen-Kaila. Toinen painos. Otava, Helsinki 1999.

[muokkaa] Viitteet

1. ↑ Thesleff 1989, s. 432-433.
2. ↑ Thesleff 1989, s. 433.
3. ↑ Thesleff 1989, s. 411.
4. ↑ Thesleff 1989, s. 424.
5. ↑ Thesleff 1989, s. 278.
6. ↑ Thesleff 1989, s. 412.
7. ↑ Thesleff 1989, s. 428.
8. ↑ Thesleff 1989, s. 413.
9. ↑ ^{9,0 9,1} Diogenes Laertios III.62.
10. ↑ Thesleff 1989, s. 410.
11. ↑ Thesleff 1989, s. 434.

[muokkaa] Lähteet

• Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit, III, ss. 122. Suomennos ja selitykset Marke Ahonen. Kustannusosakeyhtiö Summa, Helsinki 2003.
• Thesleff, Holger: Platon. Suomennos Marja Itkonen-Kaila. Otava, Helsinki 1989.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Platon: Eryksias (englanniksi)