Eurystheus
Wikipedia
Eurystheus oli kreikkalaisessa mytologiassa Stheneloksen ja Nikippen poika[1] ja Tirynksen, yhden kolmesta mykeneläisestä linnakkeesta Argoksessa, kuningas. Lisäksi hän oli Perseuksen pojanpoika, kuten myös oli hänen vastustajansa Herakles. Eurystheuksen puolisi oli Antimakhe, Amfidamaksen tytär.
Heran ja Zeuksen kamppailussa siitä, kumman sankari voittaisi jäljellä olevat ja vanhaa järjestystä edustavat hirviöt ja mahdollistaisi Olympoksen jumalien valtakauden, Eurystheus oli Heran ehdokas ja Herakles - vaikka nimi viittaakin siihen, että jossakin vaiheessa myytin luomista hänet olisi ajateltu yhdistää Heraan - Zeuksen ehdokas. Näiden tapahtumien näyttämöksi, jossa tämä muutos tapahtuisi, tulee Herakleen urotyöt, jotka Eurystheus säätää Herakleen suoritettaviksi. Pakottava tarve näiden urotöiden suorittamiseen syntyy rangaistuksena Herakleksen murhattua oman perheensä hulluudenpuuskassa - jonka tosin Hera häneen lähetti[2]; lisäksi enemmän inhimilliseksi kuin myyttiseksi motivaatioksi jää se, että näiden kahden perheet ovat kilpailleet keskenään Mykenen valtaistuimesta. Yhtä kaikki, jokainen Herakleksen kahdentoista tehtävän vastustajista on jotenkin kytköksissä Heraan.
Herakleksen maallinen isäpuoli Amfitryon oli myöskin Perseksen pojanpoika, ja koska Amfitryonin isä Alkaios oli vanhempi kuin Eurystheuksen isä Sthenelos, hän olisi voinut periä valtaistuimen, mutta Sthenelos oli aiemmin karkoittanut Amfitryonin tämän tapettua vahingossa perheen vanhimman pojat Elektryonin.[3] Kun Zeus julisti, että seuraavaksi syntyvä Perseuksen sukupuun jälkeläisen tulisi saada valtakunta hallittavakseen, Hera tuhosi hänen suunnitelmansa viivyttämällä Alkmenen synnytystä ja antamalla oman suosikkinsa Eurystheuksen syntyä ennen aikojaan seitsenkuisena.[1]
Herakleksen ensimmäinen tehtävä oli lyödä Nemean leijona ja tuoda sen talja, jonka Herakles päätti pukea päälleen. Eurystheus säikähti niin Herakleksen asua, että kätkeytyi maanalaiseen pronssiseen viiniruukkuun, ja siitä eteenpäin kaikki seuraavat tehtävät annettiin Heraklekselle kuninkaan airueen Kopreuksen kautta.[4]
Toiseen tehtävään, Lernan hydran lyömiseen, Herakles otti mukaansa veljenpoikansa Iolaoksen vaunujen ajajaksi. Kun Eurystheus kuuli, että veljenpoika oli auttanut Heraklesta, hän julisti, että koska tehtävää ei oltu suoritettu yksin, sitä ei lasketa mukaan vaadittuihin kymmeneen tehtävään.[5]
Eurystheuksen kolmas tehtävä ei sisältänyt petojen tappamista, vaan oli Keryneian kauriin, Artemikselle pyhitetyn kultasarvisen uroshirven, kiinniottaminen. Herakles metsästi kaurista vuoden ajan ja lopulta saatuaan sen kiinni ja kantaessaan sitä olkapäillään takaisinpäin, Artemis ja Apollon tapasivat hänet ja olisivat vieneet kauriin häneltä syyttäen häntä aikeista tappaa se. Herkules vetosi kuitenkin asian välttämättömyyteen ja vieritti vastuun Eurystheuksen päälle, jolloin jumalat leppyivät ja päästivät Herkuleksen jatkamaan matkaansa Mykeneen.[6]
Kun Herakles palasi Erymanthoksen villisian kanssa, Eurystheus säikähti jälleen ja piiloutui ruukkuun ja pyysi Heraklesta hankkiutumaan pedosta eroon, johon Herakles suostuikin.[7]
Seitsemänneksi tehtäväksi Herakles pyydysti lassolla Kreetan härän, jonka Poseidon oli tehnyt villiksi rangaistuksena Minokselle, ja ratsasti sillä takaisin serkkunsa luokse. Härkä vapautettiin, ja se vaelsi Marathoniin, jossa se tuli tunnetuksi Marathonin härkänä.[8]
Kun Herakles palasi onnistuneesti takaisin mukanaan ihmislihaa syövät Diomedeen tammat, Eurystheus omisti hevoset Heralle ja antoi niiden laiduntaa vapaasti Argoksessa. Bukefaloksen, Aleksanteri Suuren hevosen, kerrottiin polveutuvan näistä tammoista.[9]
Hippolyten, amatsonien kuningattaren, vyön hakeminen oli Herakleksen yhdeksäs tehtävä. Tämä tehtävä oli Eurystheuksen tyttären Admeten pyyntö.[10]
Jotta alkuperäiset kymmenen urotyötä saataisiin lisättyä kanoniseen kahteentoista, kerottiin, ettei Eurytheus hyväksynyt kahta tehtävää suoritetuiksi; Hydraa, koska Herakles sai ulkopuolista apua[5], ja Augeiaan talleja, koska Herakles oli saanut maksun työstään.[11] Niinpä yhdentenätoista tehtävänää Herakles sai ryöstää Hesperidien omenan, ja viimeiseksi siepata Kerberoksen, Haadeksen kolmipäisen koiran.
Herakleksen kuoleman jälkeen Eurystheus yritti tuhota tämän lukuisat lapset, Hylluksen johtamat heraklidit, jotka pakenivat Ateenaan. Hän hyökkäsi kaupunkia vastaan, mutta tuli selvästi lyödyksi, ja hän ja hänen poikansa surmattiin.[12]
Eurystheuksen kuoleman jälkeen veljekset Atreus ja Thyestes, joille Eurystheus oli jättänyt hallitusvastuun väliaikaisesti lähdettyään taisteluun, ottivat pysyvästi vallan Tirynksessä, jolloin kaupunki palautui Argoksen läänitykseksi.[13]
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 Apollodoros: Kirjasto 2.4.5
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.4.12
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.4.6
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.5.1
- ↑ 5,0 5,1 Apollodoros: Kirjasto 2.5.2
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.5.3
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Bibliotheca historica 4.12.2
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.5.7
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Bibliotheca historica 4.15.4
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.5.9
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.5.5
- ↑ Apollodoros: Kirjasto 2.8.1
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Bibliotheca historica 4.58.2
