Herakles
Wikipedia
Herakles (kreik. Ἡρακλῆς) tai Herkules (lat. Hercules) on kreikkalaisen mytologian sankarihahmo, Zeun poika ja puolijumala, joka suoritti 12 urotyötä ja liittyi kuoltuaan jumalten joukkoon.
Herakles oli ylijumala Zeuksen ja kuningatar Alkmenen poika, jonka synty on kreikkalaisen mytologian tyypillinen jumalan ja ihmisen kohtaamistarina: Zeus huijasi Alkmenea valepuvussa, tämän aviomiehen hahmossa. Tyypillistä on myös, että Zeuksen vaimo Hera vainosi mustasukkaisuuttaan Heraklesta. Hera yritti estää Herakleen syntymän ja tämän kasvettua aikuiseksi ajoi hänet hulluuskohtaukseen, jossa Herakles surmasi vaimonsa ja lapsensa. Delfoin oraakkeli langetti Herakleelle rangaistuksen, jonka mukaan tämän täytyi suorittaa kymmenen urotyötä veriviholliselleen kuningas Eurystheukselle. Urotyöt suoritettuaan Herakles tulisi kuninkaaksi ja saisi kuolemattomuuden. Eurystheus hylkäsi urotöistä kaksi, joten määräksi tuli 12.
Myöhemmin Herakles surmasi kentauri Nessoksen, joka oli raiskannut hänen vaimonsa Deianeiran. Viimeisillä hetkillään Nessos esitti katuvaista ja suostutteli Deianeran antamaan Herakleelle paidan, joka oli kastettu Nessoksen vereen ja siemennesteeseen, mikä takaisi Herakleen rakkauden. Herakleen puettua paidan päälleen hänen lihansa kuoriutui irti. Päästäkseen tuskistaan Herakles valmisti itselleen rovion ja pyysi sytyttämään sen, mihin Filoktetes (toisissa versioissa Iolaus tai Poeas) ainoana suostui. Hän sai lahjaksi Herakleen jousen ja nuolet, jotka myöhemmin ratkaisivat Troijan sodan. Herakles paloi ja liittyi jumalten joukkoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Herakleen urotyöt
Herakleen urotyöt yleisimmässä aikajärjestyksessä:
[muokkaa] Nemean leijona
Ensimmäinen tehtävä oli paikallista väestöä terrorisoineen Nemean leijonan taljan hakeminen. Herakleen ampuma nuoli kimposi leijonan otsasta, jonka jälkeen Herakles meni leijonan luokse ja kuristi sen, Zeuksen lähettämän Athenen suoman rohkeuden turvin.
[muokkaa] Hydra
Toisena tehtävänä oli taltuttaa kauhistuttava hirviö, Tyfonin lapsi ja Nemean leijonan sisar, Hydra. Hydra eli suolla ja saalisti apurinsa, jättiläismäisen ravun kanssa kyläläisiä, jotka joutuivat kävelemään suon ohi vettä hakiessaan. Herakles hakkasi miekallaan Hydran päitä poikki, mutta tälle kasvoi aina kaksi lisää. Herakleen apuri Ioalos keksi polttaa Hydran kaulat sitä mukaa kun Herakles katkoi niitä ja näin Herakles sai katkottua viimeisenkin pään ja surmattua hirviön. Eurystheus ei hyväksynyt urotyötä, koska Herakles oli saanut apua.
[muokkaa] Keryneian kauris
Kolmas tehtävä oli kultasarvisen Keryneian kauriin vangitseminen. Kauriin jäljittäminen vei vuoden, minkä jälkeen Herakles pyydysti sen verkkoonsa. Matkalla takaisin Artemis ja Apollon vaativat Heraklesta palauttamaan kauriin. Herakles vieritti syyn Eurystheuksen niskaan ja sai luvan pitää kauriin, kunhan ei satuttaisi sitä.
[muokkaa] Erymanthoksen villisika
Neljäntenä Herakleen piti vangita elävänä Erymanthoksen vuoren jättiläismäinen villisika. Matkalla vuorelle Herakles tapasi kentaureja, joiden kanssa joutui taistelemaan näiden juovuttua. Villisian pyydystäminen ei tuottanut vaikeuksia.
[muokkaa] Augeiaan tallit
Viidentenä Herakleen piti siivota kuningas Augeiaan massiiviset tallit lannasta. Herakles suostui tehtävään, jos Augeias luovuttaisi hänelle kymmenesosan karjasta. Athene osoitti Herakleelle tallista heikon kohdan, jonka kautta hän kaivoi kanavan jokiin, joiden vesi huuhtoi lannat. Augeias kieltäytyi luovuttamasta karjaansa ja Eurystheus hylkäsi tehtävän, koska Herakles oli vaatinut siitä palkkiota.
[muokkaa] Stymfaloksen linnut
Kuudenneksi Herakleen piti karkottaa Stymfaloksen järven keskellä olevassa saaressa oleva metallisulkainen lintuparvi, joka surmasi ja terrorisoi paikallisia. Herakles pelästytti linnut kastanjeteilla ja ampui niitä lingolla. Kaikki linnut kuolivat tai pakenivat.
[muokkaa] Kreetan villi härkä
Seitsemänneksi Herakleen piti taltuttaa Kreetan pelloilla riehunut villi härkä (Minotauroksen isä). Herakles vangitsi härän ja toi sen elävänä Eurystheukselle. Härkä kuitenkin pakeni ja jäi Marathoniin terrorisoimaan paikallista väkeä, kunnes Theseus sen tappoi.
[muokkaa] Diomedeen tammat
Kahdeksas tehtävä oli pahan Diomedes-kuninkaan ihmislihalla elävien tammojen ryöstäminen. Herakles surmasi Diomedeen, mutta tammat söivät Herakleen rakkaan apurin ja ystävän Abderoksen.
[muokkaa] Hippolyten vyö
Yhdeksänneksi Herakleen piti tuoda amatsoni Hippolyten arvokas jalokivivyö. Hippolyte ihastui kreikkalaisiin ja lupasi luovuttaa vyönsä voidakseen liittyä heihin. Hera kuitenkin otti amatsonin muodon ja uskotteli muille, että kuningatar oli siepattu. Amatsonit hyökkäsivät Herakleen laivaan, ja Herakles, joka luuli tulleensa petetyksi, surmasi Hippolyten ja otti tämän vyön. Retkellä oli mukana Theseus, joka vei Hippolyten Antiope-sisaren vaimokseen Ateenaan.
[muokkaa] Geryonin karja
Kymmenes tehtävä oli kolmipäisen Geryon-miehen karjan hakeminen pitkän matkan takaa, Espanjasta. Matka oli pitkä ja monivaiheinen. Tällä retkellä Herakles laski Afrikan ja Euroopan erottavaan salmeen molemmille puolille mahtavat kalliopaadet: Gibraltarin ja Jebel Musan. Matka jatkui meritse Helioksen lahjoittamalla kulholla. Perillä Abasvuorilla Herakles joutui surmaamaan karjaa vartioineet Eurytionin ja Orthroksen ja takaa-ajoon lähteneen Geryonin. Paluumatkalla Herakles joutui vielä surmaamaan mm. Cacus-jättiläisen ja Sisilian kuninkaan Eryksen, jotka tavoittelivat karjaa.
[muokkaa] Hesperidien omena
Yhdestoista tehtävä oli hakea kultainen omena jossain kaukana lännessä sijainneista maagisista puista, jotka Hera oli saanut häälahjaksi Gaialta. Herakles sieppasi vanhus Nereuksen, joka ainoana tiesi puiden sijainnin ja sananmukaisesti kiristi tältä tiedon. Matkalla Herakles tapasi Prometheuksen, jonka Zeus oli sidottanut kallioon kotkan raadeltavaksi rangaistukseksi tulen viemisestä. Herakles ampui kotkan ja vapautti Prometheuksen. Prometheus neuvoi Herakleeta pyytämään Atlas-jättiläistä hakemaan omena. Kuljettuaan Arabian ja Egyptin halki ja jouduttuaan vaivoin surmaamaan Gaian pojan, kuningas Antaioksen, Herakles saapui Atlasvuorille, jossa Atlas kannatteli taivasta. Atlas suostui tarjoukseen hakea omena, jos Herakles pitelisi sillä aikaa taivasta. Matkalla Atlas tajusi, ettei hänen tarvitsisi kannatella taivasta enää koskaan. Hän kertoi Herakleelle aikovansa viedä omenan itse Tirynsiin. Herakles suostui, mutta pyysi Atlasta kannattamaan taivasta sen aikaa, kun hän ottaisi tyynyn hartioilleen. Herakles jätti Atlaksen pitämään taivasta ja palasi omenoineen Tirynsiin.
[muokkaa] Kerberos
Kahdestoista ja viimeinen (ja vaikein) tehtävä oli koirahirviö-Kerberoksen hakeminen manalasta. Herakleen oppaina manalaan toimivat Persefone ja Hermes. Herakles tunkeutui manalaan nukuttamalla Kerberoksen oopiumia sisältäneellä syötillä. Manalassa Herakles suututti ensin Haadeksen karjan, joka lähes surmasi hänet. Sen jälkeen hän tapasi ystävänsä Theseuksen ja Peirithooksen, jotka Haades oli asettanut Unohduksen tuoleille, ensin mainitun hänen onnistui pelastaa. Nähdessään Herakleen urotyöt Haades suostui luovuttamaan Kerberoksen, mutta sillä ehdolla, että Herakleen oli vangittava se ilman aseita. Herakles muisti, että koirat vihaavat eniten niitä, jotka pelkäävät koiria, joten hän yksinkertaisesti käveli Kerberoksen luokse ja kytki sen liekaan (tarun toisessa versiossa hän voitti sen painissa).
