Static Wikipedia February 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu

Web Analytics
Cookie Policy Terms and Conditions Gematria – Wikipedia

Gematria

Wikipedia

Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.
Jakob Böhmen käyttämän symbolin keskellä on kolmio, jossa tetragrammatonin heprealaisista kirjaimista (JHWH) muodostettu tetraktys.

Gematria tai gimatria (hepreaksi ‏גימטריה‎, kreik. γεωμετρια) tarkoittaa heprealaista numerologiaa tai lukumystiikkaa. Gematriasta voidaan erottaa kaksi eri suuntausta, mystinen ja yleinen. Sana juontaa kreikan sanasta geometria. Vaikka heprealainen gematria on nykyisin tunnetuinta, kreikkalainen gematria on sitä useita vuosisatoja vanhempaa. On olemassa myös latinalaisille aakkosille sovitettua gematriaa, joka on syntynyt varhaisella keskiajalla tai todennäköisemmin jo antiikin Rooman aikaan.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yleinen gematria

Vilna Gaonia, 1800-luvun oppinutta pidetään usein gematrian keksijänä. Gematriassa jokaisella aakkoston kirjaimella on tietty numero- tai lukuarvo, ja yksittäisistä kirjaimista, sanoista tai lauseista voidaan yhteenlaskujen tai keskinäisten vertailujen tuloksena saada tietoa niiden sisältämien lukuarvojen perusteella.

Eräs gematrian menetelmiin perustuvista väitteistä on, että Raamatun kirjoittajat tunsivat ja kätkivät tekstiin muun muassa sellaisia matemaattisia käsitteitä, joita ei nykyisen tiedon mukaan heillä ollut. Esimerkiksi Ensimmäisen kuninkaiden kirjan kirjoittaja olisi ollut tietoinen piin täsmällisestä arvosta. Näennäisesti Ensimmäisen kuninkaiden kirjan 7:23:n mukaan kirjoittajan mielestä piin arvo olisi ollut 3, eikä siis 3,14159, joka on piin eräs likiarvo. Tämä päätelmä perustuu jakeeseen, jossa kuvaillaan temppelissä ollutta vaskista merta, joka oli kymmenen kyynärää leveä ja jonka ympäri ulottui 30 kyynärää pitkä mittanauha. Luvut eivät vastaa täsmällistä piin arvoa.

Juutalaisessa traditiossa osissa profeettojen kirjoja sanat luetaan (qere) toisinaan eri tavoin kuin ne kirjoitetaan (ketiv). Jotkut oppineet, kuten Rabbi Judah Loew 1600-luvulla, jäljittävät qere/ketiv -parin alkuperän profeettojen kirjoihin saakka. Kirjoitetussa muodossa (ketiv) mainittu jae käyttää sanaa KAVA (kof, vav, he) ilmaistessaan vaskisen meren ympärysmitan. Kuitenkin sana luetaan (qere) muodossa KAV (kof, vav). Sanan KAVA numerologinen arvo on 111 (kof = 100, vav = 6, he = 5), kun taas sanan KAV arvo on 106 (kof = 100, vav = 6). 111/106 = 1,047169. Jos tämä kerrotaan kolmella (arvo, jonka kirjoittaja näennäisesti on antanut piille), tulos on 3,14151, mikä on piin arvo neljän desimaalin tarkkuudella.

Tunnettu esimerkki on myös sana Jumala, joka hepraksi kirjoitetaan JHWH (lausutaan yleensä Jahve). Näiden neljän kirjaimen lukuarvot ovat 10 – 5 – 6 – 5, josta saadaan tulokseksi 26. Siten Jumala on lukuarvoltaan identtinen myös sanojen AHBH (rakkaus) ja AChD (ykseys) kanssa, koska näiden arvot ovat 1 – 5 – 2 – 5 ja 1 – 8 – 4, joista saadaan myös yhteistulokseksi 26.

[muokkaa] Mystinen gematria

Gematria on systeemi, joka käsittää vastaavuudet kymmenen sefiran (mon. sefirot), tai jumalallisen tulen, ja 22 heprealaisen aakkosen välillä. Tätä systeemiä on selitetty useissa mystisissä juutalaisissa kirjoituksissa, kuten Zoharissa.

Yksi esimerkki gematriasta ovat 22 monitahokasta. Nämä sisältävät viisi Platonin kappaletta, neljä Keplerin–Poinsotin kappaletta ja kolmetoista Arkhimedeen kappaletta. Koska heprean aakkosissa on 22 kirjainta, voidaan jokaista kirjainta osoittaa vastaamaan yksi kappale.

Toinen esimerkki ovat heprealaiset luvut. Vaikka aakkosia on 22, tarvitaan 27 numeraalia (1–9, 10–90 ja 100–900), jotta voidaan muodostaa luvut väliltä 1–999. Puuttuvat viisi kirjainta sopivat yhteen viiden lopetuskirjaimen (sofit) kanssa, tai vaihtoehtoisesti viimeistä kirjainta tavia (jolla on arvo 400) käytetään yhdistelmänä itsensä tai muiden kirjainten kanssa kofista (100) eteenpäin. Näin saadaan merkittyä luku 500 ja tätä suuremmat sataluvut.

[muokkaa] Koodi

Heprealaisten aakkosten numeroarvot

Arvo Kirjain Merkki
1 Alef א
2 Beit ב
3 Gumel ג
4 Dalet ד
5 He ה
6 Vav ו
7 Zajin ז
8 Chet ח
9 Tet ט
10 Jod י
20 Kaf כ, ך
30 Lamed ל
40 Mem מ, ם
50 Nun נ, ן
60 Samekh ס
70 Ajin ע
80 Pe פ, ף
90 Tsadi צ, ץ
100 Kuf ק
200 Resh ר
300 Shin ש
400 Tav ת


Arvo Kirjain Merkki
500 Kaf ך
600 Mem ם
700 Nun ן
800 Pe ף
900 Tsadi ץ

[muokkaa] Gematria eri aakkostoissa

Seuraavilta sivuilta löytyy gematrinen taulukko erilaisille aakkosille:

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla

Static Wikipedia 2008 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2007 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -

Static Wikipedia 2006 (no images)

aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu