Gerd Faltings
Wikipedia
Gerd Faltings (s. 28. heinäkuuta 1954 Gelsenkirchen-Bauerissa) on saksalainen matemaatikko. Hänet tunnetaan työstään algebrallisen geometrian parissa.
Vuosina 1972,...,1978 hän opiskeli matematiikkaa ja fysiikkaa Münsterin yliopistossa. Vuonna 1978 hänestä tuli filosofian tohtori matematiikan alalla Münsterin yliopistosta. Hän oli tuolloin Münsterin yliopiston apulaisprofessori. Vuodesta 1982 vuoteen 1984 Faltings oli Wuppertalin yliopiston professori ja vuosina 1985...1994 hän työskenteli professorina Princetonin yliopistossa.
Falting sai Fieldsin mitalin vuonna 1986 todistettuaan Mordellin otaksuman, jonka mukaan jokainen lukukunnassa K määritelty epäsingulaarinen projektiivinen käyrä, jonka genus g > 1, sisältää äärettömän monta K-rationaalista pistettä.
Vuodesta 1995 lähtien Faltings on ollut Max Planck -matematiikan instituutin johtaja Bonnissa. Vuonna 1996 Falting sai Gottfried Wilhelm Leibniz Prize Deutsche Forschungsgemeinschaftilta, joka on korkein saksalaiselle tutkijalle myönnettävä palkinto.
[muokkaa] Palkintoja
- Dannie Heinemann Prize (1983)
- Fieldsin mitali (1986)
- Guggenheim Fellowship (1988/1989)
- Gottfried Wilhelm Leibniz Prize (1996)
| Fieldsin mitalistit |
|
1936: Ahlfors • Douglas | 1950: Schwartz • Selberg | 1954: Kodaira • Serre | 1958: Roth • Thom | 1962: Hörmander • Milnor | 1966: Atiyah • Cohen • Grothendieck • Smale | 1970: Baker • Hironaka • Novikov • Thompson | 1974: Bombieri • Mumford | 1978: Deligne • Fefferman • Margulis • Quillen | 1982: Connes • Thurston • Yau | 1986: Donaldson • Faltings • Freedman | 1990: Drinfeld • Jones • Mori • Witten | 1994: Zelmanov • Lions • Bourgain • Yoccoz | 1998: Borcherds • Gowers • Kontsevich • McMullen | 2002: Lafforgue • Voevodsky | 2006: Okounkov • Perelman • Tao • Werner |
