Gravis admodum
Wikipedia
Gravis admodum on vanhin säilynyt Suomea koskeva asiakirja[1] ja ensimmäinen paavillinen Suomea koskeva dokumentti. Sen sisältönä on Paavi Aleksanteri III:n bulla Upsalan arkkipiispalle ja hänen alaisilleen piispoille, vuodelta 1171 tai 1172.
Gravis admodum on saattanut toimia pohjana tarinoille ensimmäisestä ristiretkestä. Asiakirjassa Paavi Aleksanteri III valittaa kertoen suomalaisten pyytävän vihollisen sotajoukon uhatessa saarnaajia (ja saattojoukkoja) apuun vakuutellen sitoutumista kristinuskoon, mutta heti apujoukkojen lähdettyä saarnaajia vainotaan ja usko kielletään[2]. Suomalaiset kuvataan epäluotettaviksi[3]. Hän muistuttaa siitä, että suojelun vastineeksi suomalaisilta täytyy saada takeet kansan pitäytymisestä kristinuskossa[4]. Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Mauno Jokipii katsoi kuitenkin, että asiakirja on vain paavinvallan retoriikkaa eikä sitä tule pitää historiallisena kuvauksena tuolloisesta Suomesta[5].
[muokkaa] Lähteet
- ↑ http://www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html - Yrjö Punkari: "Kristinuskon ja kirkon tulo Vesilahteen", 1990-2005
- ↑ http://www.ekirkko.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=turku&document=00010680
- ↑ http://users.utu.fi/viljamaa/Pdfluennot/Ducatus.pdf - Toivo Viljamaa: "Suomi maailman kartalle - 1700-luvun käsityksiä Suomesta ja suomalaisista" 2005. s. 3.
- ↑ http://www.ekirkko.fi/cgi-bin/linnea/linnea.pl?customer=turku&document=00010680
- ↑ Mauno Jokipii: Ensimmäinen ristiretki Suomeen - myyttiä vai todellisuutta. HAik 3/2002, s. 236.
