Habsburg-suku
Wikipedia
Habsburg-suku on eräs tärkeimmistä eurooppalaisista historiallisista hallitsijasuvuista.
Tärkeimpiä Habsburgien hallitsijapaikkoja olivat:
- Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarit (pienin keskeytyksin vuodesta 1452 vuoteen 1806)
- Itävallan hallitsijat (herttuoina vuosina 1282–1453, arkkiherttuoina vuosina 1453–1804 ja keisareina vuosina 1804–1918)
- Unkarin kuninkaat (1437–1918),
- Espanjan kuninkaat (1516–1700),
- Portugalin kuninkaat (1580–1640)
- Böömin kuninkaat (1526–1618 ja 1621–1918).
[muokkaa] Historia
Suvun varhaisimpia juuria voidaan jäljittää 900-luvulle, jolloin sillä oli omistuksia nykyisen Sveitsin alueella. Nimen Habsburg alkuperä on Sveitsissä lähellä Aargauta sijaitsevasta, noin vuonna 1030 rakennetusta Habichtsburgin linnassa (Habichtsburg = haukkalinna). Vuonna 1111 kuollut Otto otti Habsburg-nimen linnan mukaan. Vuonna 1278 Habsburgien suku sai omistukseensa suunnilleen nykyisen Itävallan alueen, jota se hallitsi yhtäjaksoisesti aina ensimmäiseen maailmansotaan asti.
Habsburgien laajentumispolitiikkaan kuului alusta asti alueiden hankkiminen naittamalla suvun jäseniä eri hallitsijasukuihin. Vuonna 1452 Habsburgien Fredrik III kruunattiin Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisariksi ja tämä titteli säilyi Habsburgeilla lähes keskeytyksettä kunnes keisarikunta lopullisesti katosi 1806. 1500-luvulla Habsburgien imperiumi laajeni edelleen keisari Kaarle V:n perittyä Burgundin ja Espanjan kruunut.
Kun Kaarle V asetti veljensä Ferdinand I:n keisariksi ja poikansa Filip II:n Espanjan kuninkaaksi, suku jakautui kahteen haaraan: itävaltalaiseen ja espanjalaiseen. Itävallan Habsburgit hallitsivat Saksalais-roomalaisen keisarikunnan kruunua sekä Böömiä ja Unkaria, kun taas Espanjan Habsburgit hallitsivat Espanjaa, Alankomaita, Espanjan omistuksia Italiassa ja ajoittain Portugalia. Unkari, joka oli nimellisesti Habsburgien omaisuutta vuodesta 1526 mutta käytännössä ottomaanien hallussa 150 vuotta, valloitettiin takaisin 1683 - 1699.
Espanjan Habsburg-suku sammui Kaarle II:n kuoleman myötä vuonna 1700 (mikä aloitti Espanjan kruununperimyssodan). Myös Itävallan Habsburg-suku katkesi kun keisari Kaarle VI vuonna 1740 kuoli (mikä johti Itävallan kruununperimyssotiin). Kaarlen tyttären Maria Teresian mies, Lothringenin herttua Francis Stephan nousi kuitenkin valtaan keisari Frans I:nä vuonna 1745 ja heidän jälkeläisensä jatkoivat Habsburg-hallitsijoiden perinnettä Habsburg-Lothringen-suvussa.
Vuonna 1806 Napoleonin toimeenpanemat Saksan uudelleenjärjestelyt päättivät lopullisesti Saksalais-roomalaisen keisarikunnan. Viimeinen keisari Frans II päätti korvaukseksi kruunauttaa itsensä Itävallan keisariksi. Tämä titteli pysyi Habsburg-Lothringeneilla Itävalta-Unkarin luhistumiseen vuonna 1918 asti.
Suvun nykyinen päämies on Otto von Habsburg, viimeisen Habsburg-hallitsijan, keisari Kaarle I:n vanhin poika.
