Hakoisten kartano
Wikipedia
Hakoisten kartano (ruots. Haga gård) sijaitsee Janakkalan kunnassa, Kanta-Hämeen maakunnassa, Hakoisten linnavuoren välittömässä yhteydessä. Kartano on yksi maamme historian tunnetuimmista ja vanhimmista edelleen käytössä olevista aateliston rälssimaista.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tausta
Hakoisten kartano on todennäköisesti syntynyt linnavuoren ja sen varustamisen seurauksena ja kenties jo esihistoriallisella ajalla, kuitenkin viimeistään rautakaudella. Nykyisen Hämeen linnan rakentamisen jälkeen kartano toimi sen voutien asuinkartanona ja siten sen asema osana Hämeen hallintoa korostuu. Myös kartanon rakennusten fyysinen sijoittuminen linnavuoren ja Kernaalanjärven välisellä sivustalla olevalle muuta ympäristöä korkeammalle tasanteelle, tavallaan linnan esipihan uloimman osan paikalle, korostaa kartanon ja linnanvuoren fyysistä ja historiallista yhteyttä.
[muokkaa] Historia
Hakoisten kartanon alueen asutuksen historia menee kauas menneisyyteen. Todelliset tiedot, joskin nekin hyvin puutteelliset ja hajanaiset, alkavat meillä vasta kun Hämeen aluetta liitetään osaksi Ruotsin uutta valtakuntaa. Tuosta ajasta voidaan yleistäen todeta, että Hakoinen on ollut entinen rälssisäteri ja keskiaikainen asumakartano, ja sen oletetaan olleen myös kruununkartano.
Hakoisten kylän talot läänitettiin 1565 lähtien määräajaksi tai elinajaksi, mutta läänitysten saajat eivät juuri Hakoisissa asuneet. Kartanolla ei siten ollut edes tarvetta omille viljelyksille, vaan läänitettyjen talojen lampuotien verot riittivät tuloiksi. Vuoden 1673 talonvaihtoasiakirjoista nähdään näiden lampuotitalojen (Kokkila, Köykkälä, Väkkärlä, Veräjänsuu, Hamppula, Tarpinen ja Hakavalkama) kartanolle vuosittain maksamien verojen määrä. Esimerkiksi Kokkilan vuotuinen vero oli 5 tynnyriä karkeata viljaa, 2 tynnyriä kauraa ja 1 tynnyri ohraa. Tuomolan vero puolestaan oli 2 tynnyriä karkeata viljaa, 1 tynnyri kauraa ja 1 tynnyri ohraa, mikä vaikuttaa melko kohtuulliselta verolta.
Suurin muutos kartanon rakenteessa tapahtui 1850-1860 -luvuilla kun kartanon yksinäiset rälssitilat, jotka oli perustettu jo 1565-luvulla kartanon alaisiksi rälssitorpiksi, sitä ennen ne olivat olleet itsenäisiä talonpoikaistiloja, ja sittemmin muutettu manttaaliin pannuiksi lampuotitiloiksi, liitettiin kartanoon ja otettiin suoraan kartanon viljelykseen. Aiemmin tilojen haltijat olivat maksaneet veronsa kartanolle, ja kartanolla itsellään ei siten ollut omaa maanviljelystä.
Vuonna 1700 kartanolla ei ollut lainkaan varsinaisia torppia, mutta vuonna 1800 niitä oli 14 ja 1900 11 kappaletta. Vuoden maanvuokralain nojalla tai myöhemmin harjoitettua asutustoimintaa varten kartanosta on erotettu 12 torppaa, 1 muu lohkotila ja 10 mäkitupaa. Lisäksi sotien jälkeen siirtolaisten asutustoiminnan vuoksi kartanon maista luovutettiin maata ja metsää. Näin kartanosta on erotettu yhteensä noin 300 hehtaaria maata.
[muokkaa] Karjakkokoulu
Janakkala oli 1800-luvun puolivälissä eräänlainen maatalouden uudistusten edelläkävijä koko maassa. Ansio tästä lankeaa Hakoisten isännälle, vapaaherra Hans Gustaf Boije af Gennäsille, joka isännäksi tultuaan alkoi toteuttaa suuria uudistuksia jo ennenkin hyvin hoidetulla tilallaan. Hänen kanssaan uudistuksen toteuttajana, maanviljelysseurojen ahkeran jäsenenä ja viljelyskilpailujen järjestäjänä toimi talollinen Kustaa Paturi Janakkalan Turengista. Yhdessä he toimivat jo 1861 aloittaneen kunnallisen kansakoulun primus motoreina.
Vapaaherra Boijen suuria saavutuksia oli yksityisen meijerikoulun perustaminen Hakoisten kartanoon. Koulu aloitti toimintansa 1. marraskuuta 1869. Hämeen ja Uudenmaan läänin maanviljelysseura oli hankkeen takana. Olihan Boije kyseisen seuran tärkeitä vaikuttajia ja hänet valittiin myös koulun johtajaksi. Koulun opettajina toimivat yliopettaja Emil A. Blåfileld ja meijeristi Laura Reinius. Koulun aloittaessa oppilaita oli kahdeksan. Oppilaat oli jaettu kahteen neljän oppilaan kurssiin. Ensimmäinen kurssi ruokki eläimet ja toinen kurssi työskenteli eläinten kanssa ja sai teoreettistakin opetusta.
Meijerikoulu sai toimintaansa myös valtionapua ja sen toiminta jatkui vuoteen 1903 saakka. Maitoa koulun tarpeisiin saatiin Hakoisten kartanosta, jossa oli noin 100 lypsävää lehmää sekä vapaaherra Boiden omistamista Viralan kartanosta, jossa oli 150 lypsävää lehmää sekä Hyvikkälän kartanosta, jossa oli 40 lypsävää lehmää. Koulumeijerin käyttövoimana oli höyrykone. Joka aamu tuoreesta maidosta kirnuttiin voi, joka vaivattiin höyrykoneen pyörittämällä pyörällä. Tämän jälkeen se pakattiin dritteliin ja nämä lähetettiin junalla Turengin asemalta Hankoon ja sieltä edelleen pääsääntöisesti Englantiin.
[muokkaa] Rakennukset
Nykyisen puisen ja kaksikerroksisen päärakennuksen runkoa alettiin rakentaa joko vuonna 1796 tai 1797, mutta valmiiksi talo saatiin vasta Suomen sodan (1808–1809) jälkeen. Talon rakennuttaja oli paronitar Helena Elisabeth von Burgenhausen. Rakennuksen piirustuksia ei ole säilynyt, mutta vuodelta 1820 olevan piirustuksen mukaan talo oli jo tuolloin hyvin hämmästyttävässä määrin saman oloinen kuin nykyäänkin. Tämän ulkoasun rakennus on ilmeisesti saanut heti Suomen sodan päättymisen aikana. Tuolta ajalta lienee jo peräisin pääsisäänkäynnin yläpuolella oleva matala frontoni. Vuonna 2005 päärakennuksessa suoritetaan laajoja entisöinti- ja korjaustöitä, joiden tarkoituksena on säilyttää talon ulkoinen ja sisäinen ilme mahdollisimman alkuperäisenä.
Monista parinsadan vuoden aikana tehdyistä muutoksista ja korjauksista huolimatta talon julkisivut ovat pysyneet melko alkuperäisen kaltaisina. Kumpikin pitkäsivu käsittää 13 ikkuna-akselia ja pitkät julkisivut on niiden pintakäsittelyn ja ikkunajaotuksen avulla jäsennelty tyylin mukaisesti yksitoikkoisuuden välttämiseksi. Erittäin merkittävä ja huomionarvoinen yksityiskohta ovat pääporttaalin leikkauksilla koristellut kaksoisovet.
1800-luvun lopulla talossa tehtiin uudistuksia, joiden tarkoitus oli vastata ajan muoti-ilmiöiden vaatimuksia. Tuolloin rakennettiin mm. julkisivujen kaksikerroksiset kuistirakennelmat, jotka olivat erittäin koristeelliset ja talon yleissävyyn sopimattomat, mutta ne on viime vuosisadan aikana poistettu.
Päärakennuksen sisustuksesta on erityisesti mainittava Suomessa hyvin harvinainen kalusto, joka on sijoitettu ns. kuninkaanhuoneeseen. Huoneessa on loistokas kullattu kustavilaista tyyliä oleva makuuhuoneen kalusto, joka on ollut aikoinaan verhottu keltaisella kankaalla, mutta on nykyisin sinisen silkin verhoama. Kalusto on ollut Tukholman kuninkaanlinnan käskynhaltijan huoneistossa Kustaa III tunnetun suosikin, kreivi Adolf Fredrik Muncin aikana. Kreivi sai kaluston lahjaksi kuninkaalta. Lisäksi kartanossa on runsaasti Boije af Gennäs-suvun jäseniä esittäviä muotokuvia.
Asuinalueen muista rakennuksista on mainittava päärakennuksesta etelään sijaitseva huvila sekä talousrakennukset. Näistä on merkittävä 1700-luvulla rakennettu rapattu ja pilastereiden koristama aittarivi sekä uusklassillinen vaunuvaja, joka on myöhemmin tosin uudistettu, sekä tiilestä vuonna 1850 tehty ja 1936 jatkettu navetta.
[muokkaa] Hakoisten isäntiä ja omistajia
Diekn-suku:
- Valdemar Diekn, Hämeen linnan päällikkö n. (1411-1420)
- Lorens Diekn, ed. poika, Hämeen linnan päällikkö (1420-1431)
Ram-suku:
- Maunu Torsteninpoika Ram, (1550-1569)
- Lars Torsteninpoika Ram, ed. veli, käskynhaltija (1569-1596), lapsettomana hän testamenttasi kartanon Juhan III:lle.
- Elin Stålarm, ed. leski (1596-1618) sai kartanon Juhana III elinikäiseksi rälssikseen.
Uggla-suku
- Beata Wachtmeister, Elin Stålarmin sisarentytär sai Hakoisen läänityksekseen Itä-Göötanmaan herttuan Juhanan luovuttua niistä (1618-1661.
-
-
- Klaus Uggla, Beatan 1. aviomies, amiraali (<1648)
- Erik Boije af Gennäs, Beatan 2. aviomies, everstiluutnantti (<1648)
-
- Gustaf Uggla, Beatan ja Klausin poika, everstiluutnantti (<1677)
- Karl Uggla, ed. poika, kornetti, (1678)
- Gustaf Augustin Uggla, ed. poika, ratsumestari (<1703)
- Karl Bernt Uggla, ed. poika, vänrikki (<1760)
- Karl Gustaf Uggla, ed. poika, ratsumestari (<1792)
Leijonhufvud-suku
- Erik Abraham Leijonhufvud, vapaaherra, everstiluutnatti (1792-1807) osti kartanon 14 444 riikintaalerilla, joka vastasi Karl Bengt Ugglan velkoja, joskin ilman korkoa.
- Helena Elisabeth von Burghausen, ed. leski, (1812)
Boije af Gennäs-suku
- Gustaf Reinhold Boije af Gennäs, ed. vävy, vapaaherra, kapteeni (1812-1852)
- Hans Gustaf Boije af Gennäs, ed. poika, vapaaherra, kamariherra (1852-1903)
- Rolf Gustaf Kasimir Boije af Gennäs, vapaaherra, lakitiet. kand. (1903-1930)
- Aina Baér, neiti ja Augusta Blåfield, Hans Boijen puolison sisaria (1930-1933)
- Aina Baér, neiti ja Augusta Blåfieldin perikunta (1933-1935)
Rosenberg-suku
- Hjördis Rosenberg, ja hänen veljensä Bjarne Baér (1935-1944)
- Georg Fredrik Rosenberg, ed Hjördis Rosenbergin puoliso, asessori, (1944-1981)
- Rolf Rosenberg, (1944-1987)
- Björn Rosenberg, (1987- )
[muokkaa] Lähteet
- Veikko Kerkkonen; Janakkalan historia (1976)
- Martti Kerkkonen; Hakoisten kartano ja Janakkalan pitäjän synty. Historiallinen Aikakauskirja (1957)
- Hämäläisiä kartanoita ja suurtiloja. toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander (1946)
