Harald Öhquist
Wikipedia
Harald Öhquist (1. maaliskuuta 1891, Helsinki - 10. helmikuuta 1971) oli suomalainen kenraaliluutnantti ja jääkäri.
Ennen värväytymistään Jääkäripataljoona 27:n Öhquist ehti suorittaa oikeustutkinnon Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa. Saksassa hän ilmoittautui Lockstedin leirillä maaliskuussa 1915 ja osallistui Pfadfinder-kurssille. Itärintamalla hän osallistui asemasotaan Misse-joella, Aajoen ja Riianlahdella taisteluissa. Suomeen hän palasi helmikuussa 1918 ja osallistui käynnissä olevaan sisällissotaan. Majuriksi ylennetty Öhquist komensi pataljoonaa Viipurin taisteluissa.
Rauhan tultua Öhquist opetti Markovillan sotakoulussa Viipurin lähellä. Samoin vuonna 1918 hän sai komennettavakseen Karjalan kaartin rykmentin, kunnes 1925 everstiksi ylennettynä hän otti johtoonsa Viipurin sijoitetun 2. Divisioonan. Kenraalimajurin arvo seurasi 1930 ja kolme vuotta myöhemmin Öhquist sai Armeijakunnan komentajan viran. Vuonna 1935 hänet ylennettiin kenraaliluutnantiksi. Ajan ennen talvisotaa Öhquist vietti Viipurissa ja Karjalankannaksen maisemissa. Hän oli vakuuttunut kannaksen strategisesti tärkeydestä ja tutustui alueeseen hyvin perusteellisesti. Samoin hän piti tärkeänä, että hänen alaisensakin niin tekivät. Öhquist oli tunnollinen, pedantti ja ohjesääntöä noudattava upseeri, joka vaati alaisiltaan samaa.
Talvisodan puhjetessa Öhquist komensi II Armeijakuntaa. Hän uskoi aloitteelliseen sodankäyntiin ja oli suunnitellut vielä rauhan aikana useita vastahyökkäysmalleja kannaksella tapahtuvan Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseksi. Ikävä kyllä kostautui sodan alussa, sillä hän hätiköi suunnitelmiensa kanssa. Hänen ohjaamansa viivytystaistelutaktiikka maksatti omien henkiä ja myös vastahyökkäys toteutettiin liian aikaisin. Jatkosodan alussa Öhquist toimi yhteysupseerina Saksan päämajassa. Maaliskuusta 1942 hän komensi Kannaksen ryhmää kunnes tämä yhtymä lakkautettiin tasan kaksi vuotta myöhemmin. Tämän jälkeen hän peri Hjalmar Siilasvuon viran sotakoulujen tarkastajana. Tässä tehtävässä Öhquist pysyikin, lähinnä hänen ja Mannerheimin välisten huonojen suhteiden takia. Vuonna 1949 hän julkaisi kirjan Talvisota minun näkökulmastani. Pari vuotta myöhemmin hän erosi armeijasta. Harald Öhquist kuoli vuonna 1971.
