Heikki Savolainen (näyttelijä)

Wikipedia

Heikki Savolainen (9. huhtikuuta 1922 – 22. tammikuuta 1975) oli suomalainen näyttelijä. Hän kuului stanislavskilaisen metodin omaksuneiden näyttelijöiden uuteen polveen 1940-luvulla. Savolainen kiinnitettiin vuonna 1948 Kansallisteatteriin yhdessä muun muassa Kyllikki Forssellin, Matti Raninin,Ekke Hämäläisen ja Tarmo Mannin kanssa. Hän tuli tunnetuksi erityisesti Edvin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan (1955) Urho Hietasena. Savolainen esiintyi 1950-luvulla useissa komedioissa ja sotilasfarsseissa, ja hän oli Matti Kassilan ja Edvin Laineen luottonäyttelijä. Savolainen teki myös useita töitä radioteatterille. Heikki Savolainen opiskeli 30-luvulla Viipurin kansankonservatoriossa neljä vuotta pianonsoittoa, musiikinteoriaa ja laulua. Lausunnan opetusta hänelle antoi Helinä Svensson-Timari. Välirauhan aikana Tampereella hän kuului Työväen Teatterin iltahenkilökuntaan. Heikki Savolaisen ammattinäyttelijän ura alkoi jatkosodan aikana Viipurin kaupunginteatterissa (vv.1942-43). Kotkan maakuntateatterissa hän oli kiinnitettynä vv. 1944 - 48. Varsinaisen läpimurtonsa hän teki v. 1948 William Shakespearen "Kuinka äkäpussi kesytetään" -näytelmässä; miespääroolin Petruchion tulkinnasta tuli suuri menestys. Sen jälkeen hänet kutsuttiin Suomen Kansallisteatteriin. Heikki Savolainen näytteli Kansallisteatterissa runsaan 20 vuoden aikana monenlaisia rooleja. Vuosien mittaan hän sai tulkittavakseen yhä vaativampia tehtäviä; joukossa niin uuden ajan ihmisiä kuin näytelmäkirjallisuuden suurten klassikkojen henkilöhahmoja.Hänen roolisuorituksilleen oli yleensä ominaista huolellinen analyysi. Heikki Savolaisen miehisestä näyttelijälaadusta antavat hyvän kuvan hänen Kansallisteatterissa näyttelemänsä roolit: Mitch (Williamsin Viettelyksen vaunu), Marco (Millerin Näköala sillalta), Agamemnon (Aiskhylos), Niilo (Aleksis Kiven Karkurit), Lopahin (Tshehovin Kirsikkapuisto), Arnolphe (Molierin Naisten koulu), Thomas Becket (Anoulhin Becket), Mercutio, Petruchio ja Macbeth (Shakespearen näytelmissä), Mefisto (Goethen Faust), Kurt Gerstein (Hochhutin Sijainen) ja Lenny (Pinterin Kotiinpaluu).

[muokkaa] Elokuvia

Pontevat pommaripojat (1949)
Hornankoski (1949)
Kanavan laidalla (1949)
Katupeilin takana (1949)
Amor hoi! (1950)
Radio tekee murron (1951)
Lakeuksien Lukko (1951)
Sadan miekan mies (1951)
Kesäillan valssi (1951)
Kvinnan bakom allt (1951)
Silmät hämärässä (1952)
Yhden yön hinta (1952)
'Jees, olympialaiset', sanoi Ryhmy (1952)
Radio tulee hulluksi (1952)
Tervetuloa aamukahville eli tottako toinenkin puoli? (1952)
Kaikkien naisten monni (1952)
Maailman kaunein tyttö (1953)
Kolmiapila (1953)
Alaston malli karkuteillä (1953)
Miljonäärimonni (1954)
Kunnioittaen (1954)
Kovanaama (1954)
Hei, rillumarei! (1954)
Minä soitan sinulle...illalla (1954)
Herrojen Eeva (1954)
'Minäkö isä!' (1954)
Oi, muistatkos... (1954)
Rakastin sinua, Hilde (1954)
Leena (1954)
Onni etsii asuntoa (1955)
Pekka ja Pätkä puistotäteinä (1955)
Veteraanin voitto (1955)
Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955)
Tuntematon sotilas (1955)
Elokuu (1956)
Ratkaisun päivät (1956)
Taas tyttö kadoksissa! (1957)
Rakas varkaani (1957)
Vääpelin kauhu (1957)
Äidittömät (1957)
Paksunahka (1958)
Pekka ja Pätkä Suezilla (1958)
Pekka ja Pätkä miljonääreinä (1958)
Tirlittan (1958)
Kovaa peliä Pohjolassa (1959)
Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959)
Yks' tavallinen Virtanen (1959)
Pekka ja Pätkä mestarimaalareina (1959)
Iloinen Linnanmäki (1960)
Pikku Pietarin Piha (1961)
Saatanan radikaalit (1971)
Kujanjuoksu (1971)

Heikki Savolaisen teatteriuraa koskevat tiedot seuraavista lähteistä: Suomen Kansallisteatteri 2 (Rafael Koskimies), Teatterin maailma 1965, Uusi Tietosanakirja.