Helmin Syvänne
Wikipedia
Helmin Syvänne on paikka J. R. R. Tolkienin luomassa fiktiivisessä Keski-Maassa. Se oli suuri laakso valkoisten vuorten (Ered Nimrais) luoteisosassa.
Helmin Syvänteen rakensi Helm Vasarakoura jonka mukaan Helmin Syvänteen torvikin on nimetty.
Alun perin laaksossa asui pieni Gondorilainen rykmentti, mutta sen jälkeen kun Calanardhon muuttui Rohaniksi, se muodostui Rohanilaisten majapaikaksi, jossa asui Isenin kahlaamon vartijoita.
Sormuksen sodan aikana Helmin Syvännettä suojaava Ämyrilinna muodostui jälleen pakopaikaksi joillekin Rohanilaisille kuningas Théodenin johdolla ja siellä taisteltiin Ämyrilinnan taistelu.
Vanhan sanonnan mukaan Helmin Syvänne ei koskaan kaatuisi niin kauan kuin ihmiset puolustaisivat sitä. Yksikään vihollinen ei ollut koskaan läpäissyt Syvänteen muuria tai astunut jalallaan Ämyrilinnan sisälle, mutta vuonna 3019 Sormuksen sodan aikana Sarumanin armeijan Uruk-hai onnistuivat lähes valloittamaan Rohanilaisten puolustukset. Tämä saavutettiin siten, että örkit käyttivät räjähtävää tulta joka räjäytyksen jälkeen tuhosi tärkeimmät puolustukset. Räjähdyksen alkuperä ei ole tiedossa ja Tolkien kutsuu sitä 'Sarumanin pahuudeksi' viitaten siihen, että örkit käyttivät jonkin tyyppistä magiaa. Rohanilaisten pelastukseksi kuitenkin Gandalf Valkoinen löysi Eomerin rohirrim:mit ja Aragorn ehdotti Theodenille rynnäkköä ulos linnakeesta muistaen Gandalffin lupauksen. (palaan viidennen päivän sarastaessa, kun aurinko nousee katso itään.) Ja Theoden lausui "Selvä. Helm Vasarakouran torvi soikoon syvänteessä vielä viimeisen kerran." (Gimli nousi soittamaan torvea.) Näin Syvänne saatiin vallattua takaisin ihmisille.
