Hevosen evoluutio

Wikipedia

Hevonen on kehittynyt nykynäkemyksen mukaan Hyracotherium- nimisestä ketun kokoisesta, hieman gasellia muistuttavasta nisäkkäästä joka eli 4-60 miljoonaa vuotta sitten kosteissa, lämpimissä metsissä. Hevosen edeltäjien koko kasvoi miljoonien vuosien kuluessa, ehkä suojaksi petoja vastaan. Kun ilmasto kylmeni ja kuivui, syntyi ruohostoja. Hevoselle kehittyi kaviot, pitkä jalka ja pitkä kaula, jotta se voisi peremmin sopeutua ruohosto-ympäristöön. Noin 7-6 miljoonaa vuotta sitten ilmestyivät ensimmäiset hevoset, ja nykyhevonen noin 2-1 miljoonaa vuotta sitten. Nykyhevosen sukulaisia ovat mm. villiaasi ja seepra, jotka erosivat nykyhevosen kehityslinjasta 4-2 miljoonaa vuotta sitten. Vaikka hevosen esi-isät tunnetaan pääpiirteissään, hevosen sukupuusta on ollut yhä kiistelyä tutkijoiden keskuudessa, ja nykyään ei uskota esim. siihen, että paljon nykyhevosta muistuttava Pliohippus olisi ollut nykyhevosien esi-isä. Hevonen on ns. perissodactyli, eli sukua tapiirille ja sarvikuonolle.

[muokkaa] Hevosen evoluutio

Hevosen varhainen esi-isä oli hieman gasellia muistuttava, ketun kokoinen nisäkäs, joka söi puiden lehtiä ja eli varhaisella eoseenikaudella noin 45-60 miljoonaa vuotta sitten Assiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Se oli Hyracotherium, jota sanotaan joskus "aamunkoiton hevoseksi", Eohippus. Säkäkorkeus oli 0,2 m. Tämä pitkäkalloinen kasvinsyöjä oli 60 cm pitkä. Tällä eläimellä oli viisivarpaiset jalat, jotka sopivat kosteassa metsämaassa liikkumiseen. Tätä edelsi 75 miljoonaa vuotta sitten liitukaudella elänyt Condylartha, kavioeläinten esi-isä. molemmat söivät metsillä ja soilla lehtiä ja versoja. Nämä lajit puolustautuivat pääasiassa piiloutumalla.

Luultavasti saalistajien vuoksi hevosen koko kasvoi ja noin 50 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Orohippus kehittymällä asteittain Hyracotheriumista, nimenomaan hampaat muuttuivat. Hampaat kehittyivät edelleen, niiden jauhamiskyky kasvoi, 47 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Epihippus. Tämän myöhäinen muoto tai tästä kehittynyt laji Duchesnehippus omasi samanlaiset hampaat kuin eoseenikauden equidit, hevosen sukuiset eläimet. Noin 38 miljoonaa vuotta sitten kohtasi Pohjois-Euroopan hevoseläimiä tuho, mutta hevosen kehitys jatkui Amerikassa.

Myöhäiseoseenilla ja varhaisoligoseenilla 32-24 miljoonaa vuotta sitten ilmasto kuivui ja viileni, kosteat metsät korvautuivat kuivilla aroila ja savanneilla tropiikissa ja keskileveysysasteilla. Kehittyi Mesohippus, ensin Mesohippus celer ja pian Mesohippus westoni. Mesohippuksen kolme keskimmäistä varvasta olivat hyvin isoja, reunimmaiset kaksi pieniä. Mesohippuksen säkäkorkeus oli 61 cm. Mesohippus lienee syönyt puiden lehtiä. Noin 36 miljoonaa vuotta sitten ilmestyi Miohippus, joka oli Mesohippusta suurempi. Se eli nelisen miljoonaa vuotta rinnan Mesohippuksen kanssa. 40-25 miljoonaa vuotta sitten eläneestä, 40-55 kg painoisesta Miohippuksesta on sekä aromuoto että metsämuoto. Merychippus eli aroilla 17-11 miljoonaa vuotta sitten keskimioseenilla, sen säkäkorkeus oli 1,0 m, ja kehittyi nopeasti erilaisin muotoihin. Aina vain suurempi eläin tarvitsi suhteessa vähemmän ravintoa.

Nyt kehittyivät täysin aroelämään sopeutuneet, pitkäjalkaiset ja pitkäkaulaiset suuret hevoset Hipparion, Protohippus ja Pliohippus. 7 miljoonan vuoden takainen Pliohippus oli yksivarpainen. Nykyhevosen uskotaan nykyään kehittyneen näiden aikalaisesta Dinohippuksesta ehkä Plesippus-lajin kautta 2-1 miljoonaa vuotta sitten. Varhaisin nykyhevonen lienee Italiasta löydetty Equus stenonis, joka vaelsi Amerikkaan lajiksi Equus scotti. Siitä kehittyi siellä mm. jättiläishevonen Equus scotti var. giganteus. Amerikkaan hevoset hävisivät jääkauden päättyessä noin 11000-8000 vuotta sitten. Nykyhevosen edeltäjä Equus ferus ilmestyi 630000 - 320000 vuotta sitten, nykyhevonen Equus caballus on tämän alalaji, joka on kehittynyt ihmisen risteyttämänä.

[muokkaa] Hevosen edeltäjät

• Eoseenilla ja oligoseenilla
  • Hyracotherium
  • Orohippus
  • Epihippus
  • Mesohippus 3 varvasta, lehtiensyöjä
  • Miohippus
• Mioseenilla ja plioseenilla (varsinaiset hevoset)
  • Kalobatippus
  • Parahippus
  • Merychippus nopea juoksija, suuri keskivarvas
  • Hipparion
  • Pliohippus n 7 miljoonaa vuotta sitten, kaviot
  • Dinohippus
  • Plesippus
• Nykyinen hevonen 2-1 miljoonaa vuotta sitten
  • Equus

[muokkaa] Hevosen evoluution pohdintaa

Hevosen evoluutiota on pidetty hyvänä todisteena evoluutiosta ja ns. sopeutumislevittäytymisestä, jossa uuteen ympräistöön esim. ilmastonmuutoksen takia siirtyessään lajista kehittyy nopeassa tahdissa monia eri muotoja. Esim syntyi monenlaisia arohevosia, joista kehittyi alalajeja. Kaviot kehittyivät hevoselle helpottamaan juoksua saalistajilta pakoon. Hevosen evoluutiota on myös kritisoitu. Fossiiliainesto ei tässäkään tapauksessa ole kattava.