Hilja Riipinen
Wikipedia
Hilja ”Hurja-Hilja” Elisabet Riipinen (o.s. Miklin, myöh. Metsäpolku, 30. lokakuuta 1883, Oulujoki – 18. tammikuuta 1966, Lapua) oli Lapuan liikkeen jäsen ja Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) kansanedustaja.
Riipisen vanhemmat olivat maapoliisi Kristian Miklin ja Anna Charlotta Kärnä, aviomies Ale (Heikki Aleksi) Riipinen.
Hilja Riipinen oli ammatiltaan rehtori. Hän kiinnostui politiikasta Suomen itsenäistyttyä. Uskonnollisena ja raittiina siveyden puolestapuhujana hän näki Neuvostoliiton ja kommunismin edustavan paholaista maan päällä ja toimikin hyvin fanaattisesti näitä vastaan. Hän oli mukana Lapuan liikkeessä alusta lähtien ja liikkeen kannatuksen voimalla pääsi myös eduskuntaan 1930. Hän oli yksi IKL:n perustajajäsenistä ja kokoomuksesta loikattuaan myös sen kansanedustaja vuosina 1933–1938. Suomen hävittyä jatkosodan Neuvostoliitolle Riipinen etsi syitä tappioon Raamatusta ja varsinkin Johanneksen ilmestyskirjasta. Sodan jälkeen Riipinen palasi opettaja-ammattiin ja sai kouluneuvoksen arvon 1953.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Kalevi Sulamaa (1995): Hilja Riipinen - Lapuan lotta. Otava. ISBN 951-1-13497-3.
[muokkaa] Aiheesta muualla
Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-kirjailijatietokanta
